Paluu perinteiseen

Kun jätin gluteenin pois, luulin joutuvani jättämään nämäkin. Mutta sisu ei antanut periksi: jos kerran rukiista miksei tattaristakin? Kokeilin ja onnistuin, olin onnellinen. Mutta sitten myös punapurkkinen luomumaito tuli ja jätti minut; olin epätoivoinen. Soijamaitoon keitettyä riisipuuroa, plääh. Not for me. Oireiden uhallakin tein entistä versiota pari kertaa. Kunnes rakastuin uudelleen. Kookosmaitoriisipuuroon. Ei vetistä, ei mautonta. Kermaisuusaste itse päätettävissä (kookoksen ja veden suhdetta muokkaamalla). Meni hetki ennen kuin idea jalostui riisipiirakoihin saakka. Mutta kannatti odottaa, tällä kertaa kaikki oli täydellistä.

Leipominen oli ihmeen helppoa, taikina ei ollut sen murenevampaa kuin ruisjauhosta tehty vastineensakaan. Onnistui jopa ilman sopivaa kaulinta, käytin juomalasia:) Ja hei, kookos ei juurikaan maistu valmiista piirakoista läpi - tai sitten olen vaan niin tottunut siihen - mutta joka tapauksessa maku on hyvin lähellä perinteisiä itsetehtyjä karjalanpiirakoita. Uunista tulleet piirakat voitelin kauramaidon ja voisulan sekoituksella. Jos et halua käyttää voita (en itse saa oireita näin pienistä maitomääristä), korvaa se esimerkiksi kookosöljyllä tai käytä pelkkää kasvimaitoa.

Annoksesta tuli 18 kappaletta normaalin kokoisia riisipiirakoita. Puuroa jäi hieman ylikin mutta se nyt katosi parempiin suihin alta aikayksikön. Oikeastaan en mitenkään malttanut pysyä poissa kattilasta edes leivontaprosessin aikana vaan useampi lusikallinen puuroa päätyi piirakan sijasta suoraan suuhun jo tekovaiheessa...

AIDOT KARJALANPIIRAKAT DIEETTIVERSIONA (G, M)

Taikina

4dl luontaisesti gluteenittomia jauhoja (käytin 2,5dl tattari-

 ja 1,5dl täysjyväriisijauhoa)

2dl vettä

1rkl oliiviöljyä

2tl merisuolaa

Puuro

1prk (500ml) kermaista kookosmaitoa (Santa Maria)

5dl vettä
1,5dl tummaa puuroriisiä

0,5tl merisuolaa

1 kananmuna

Kaulimiseen: tattarijauhoja tms.

Voiteluun: noin 1,5dl kaura- tai muuta maitojuomaa sekä 25g voita

Aloita keittämällä riisipuuro  pinnoitetussa tai haudutuskattilassa. Itse keitin puuron edellisenä päivänä, jolloin se oli ehtinyt jäähtyä ennen leipomista. Mittaa kattilaan vesi, kookosmaito sekä huuhdeltu riisi. Hauduta kypsäksi noin 60min. Mausta suolalla. Lisää kananmuna jäähtyneen puuron sekaan.

Valmista taikina sekoittamalla jauhoihin suola ja lisää vesi ja öljy. Vaivaa tasaiseksi tarvittaessa käsin. Ripottele leivontamatolle tai leivinpaperille jauhoja ja jaa taikina noin 15-20 osaan riippuen minkä kokoisia piirakoita haluat. Kauli taikinapalanen ohueksi (~2mm) soikeaksi levyksi ja lusikoi keskelle pari lusikallista riisipuuroa. Rypytä reunat ja nosta varoen pellille. 

Paista piirakoita 250-asteisen uunin keskitasolla 10-12 minuuttia kunnes pinta on saanut hieman väriä. Sulata voi ja sekoita se kauramaitoon. Voitele juuri uunista tulleet piirakat pullasudin avulla ja nauti sellaisenaan tai haluamiesi lisukkeiden kera.

Pakastin osan piirakoista, ja maku ja rakenne olivat kohdallaan myös sulamisen jälkeen. Sen verran näpertämistä näissä on, että mieluusti tekee vähän enemmän kerralla. On sitten mukava ottaa pakastimesta ja lämmittää pannulla ja kuvitella syövänsä juuri paistettua karjalanpiirakkaa (tai järsiä jäisenä kun ei jaksa odottaa sulamista, kuten allekirjoittaneelle yhden piirakan kohdalla kävi...)

Mukavaa viikonlopun loppuosaa :)

~Sofie~

Vadelmapaistos maapähkinävoicrumblella

Marjalinjalla jatketaan, ainakin vielä pikkuisen aikaa. Kotimaiset marjat vaan on niin monikäyttöisiä. Ja ennen kaikkea hyviä. Enkä ravitsemustieteilijänä voi olla hehkuttamatta ilmaista superruokaa (vadelmat muuten sisältävät paljon polyfenoleihin luettavaa ellagitanniinia, joka ehkäisee mm. haitallisten suolistobakteerien kasvua). Mutta tämän reseptin idea ei alun perin lähtenyt marjoista vaan yhdestä toisesta ihmeestä nimeltä maapähkinävoi. Joku aamu taisin siis heittää puuroannoksen päälle vadelmien lisäksi merisuolalla ja hunajalla maustamaani maapähkinätahnaa ja sain päähänpinttymän näiden kahden yhdistämisestä myös muulla tavoin.

Isäni suurimpia herkkuja on kaurahiutaleilla kuorrutettu raparperipaistos, jota syksyisin tehdään myös omenoista. Siitä keksin, että samaa voisi kokeilla korvaamalla raparperi marjoilla ja lisätä maapähkinävoita päälle tulevaan "crumbleen" yhdessä kookosöljyn kanssa. Koska eihän kauran ja maapähkinävoin yhdistelmä yksinkertaisesti voi mennä pieleen, eihän? Ja plussaa vielä siitä, että koko paistos on uunissa nopeammin kuin kerrosvoileipä lautasella. Eikä se kaiken lisäksi edes viivy siellä kymmentä minuuttia kauempaa.

VADELMAPAISTOS MAAPÄHKINÄVOIMURULLA

5dl vadelmia (tai muita marjoja)

4dl kaurahiutaleita

3/4-1dl sokeroimatonta maapähkinävoita

2rkl kookosöljyä

2rkl kotimaista hunajaa (tai muuta makeutusta)

0,5-1dl kookossokeria tai erytritolia (tai steviaa maun mukaan)

Sulata maapähkinävoi, kookosöljy ja hunaja pienessä kattilassa. Mikäli käytät suolatonta maapähkinävoita, lisää seokseen myös hiukan suolaa. Sekoita kaura ja kookossokeri kulhossa ja lisää pähkinäseos joukkoon. Mikäli muruseos jää liian kuivaksi, lisää vähän sulatettua kookosöljyä tai loraus jotakin maitojuomaa.

Laita vadelmat uunivuokaan. ja ripottele muruseos niiden päälle. Paista 225-asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 10 minuuttia. Tarkkaile pintaa, ettei se ruskistu liikaa. Tarjoile lämpimänä tai jäähtyneenä kookoskermavaahdon tai vaniljakastikkeen kera.

Kokeilin lisätä muruseokseen myös kananmunaa, mutta silloin koostumus muuttuu enemmän taikinaiseksi ja menettää rapeuttaan. Sanoisin siis, että kananmunaton versio on parempi mikäli mielii kauraista herkkumurua omenapaistoksen tyyliin. Vaikka makuasiahan se tietysti on :) 

Periaatteessa tähän voisi kokeilla muitakin marjoja. Ja jotakin muuta pähkinävoita, esimerkiksi mantelivoita. Lisäämällä hieman mantelirouhetta tuloksena olisi marjoja mantelikrokantilla. Toisaalta mustaherukat ja tahini ovat huippuhyvä yhdistelmä (tahini sopii muutenkin loistavasti yhteen makeiden juttujen kanssa), joten rohkea voisi uskaltautua sellaiseenkin kokeiluun...

Nauttikaahan loppukesän (marjastus)keleistä!

~Sofie~

(Suolainen) pikapannari hellalla

Erilaiset pannulla paistettavat pannarit ja lettuset ovat nopeaa ja kätevää ruokaa ja ne syntyvät lähestulkoon aineksista kuin aineksista sen mukaan mitä kotoa löytyy tai mitä vain keksii kokeillakaan. Olen varioinut niin banaanipannareita kuin banaanittomiakin versioita kaikilla mahdollisilla tavoilla (mitä nyt heti tulee mieleen pari uutta ideaa, heh). En kuitenkaan ole mikään makean ylin ystävä, vaan kaipaan usein niin aamu- kuin iltapalaksikin ennemmin jotakin suolaista. Mehevyys on kuitenkin ehdottoman tärkeää (inhoan kaikkea kuivaa), joten pelkkä hedelmäsoseen tai -raasteen poisjättäminen ei ole osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi. Siksi olen kokeillut erilaisia pannareita, joissa kosteutta ja painoa saadaan banaanin tai muiden hedelmien sijaan erilaisista kasviksista. Mausteita on helppo sitten lisäillä mielensä mukaan riippuen siitä, mitä pannarin kanssa aikoo syödä.

Jauhelihan tai kanan ja kasvisten kanssa nautittu suolainen hellapannari menee minulla kyllä ihan ruokanakin, sillä se täyttää munakasta paremmin. Jauhoja käyttämällä ja vaihtelemalla siihen saa myös kätevästi lisättyä hyviä hiilihydraatteja, jotka etenkin treenin jälkeen tulevat tarpeeseen. Usein tämä onkin itselläni sellainen treenin jälkeinen nyt-äkkiä-jotain-ruokaa -ateria :)

Teen suolaisia pannareita usein porkkanasta (porkkanaraaste + muskottipähkinä <3) mutta kaaliraastekin toimii ihan kivasti. Myös soseutetuista kasviksista, etenkin kukkakaali- ja porkkanasoseesta, saa passeleita pannukakkuja. Lempparini on kuitenkin, mikäs muukaan kuin monikäyttöinen kesäkurpitsa. Koska tämä pannukakku on yksinkertaisesti ihanaa. Ihan valehtelematta, sillä olen tehnyt sitä tällä viikolla jo viisi kertaa. Kolmesti aamiaiseksi, kerran ruuaksi ja kerran iltapalalle. Ja syönyt muuten välillä marjojenkin kanssa, sillä kookosmaidolla tehtynä pohja toimii niin suolaisilla kuin makeilla täytteillä. Juustolla suosittelen pysyttelemään suolaisissa :)

SUOLAINEN PANNARI yhdelle

noin 2dl kesäkurpitsaraastetta

voita tai kookosöljyä kuullottamiseen

laadukasta suolaa

1 kananmuna & 1 valkuainen (tai 2 kokonaista munaa)

1rkl kotimaista tattarijauhoa (tai täysjyväriisijauhoa)

1rkl soija- tai lupiinijauhoa (voi korvata myös manteli- tai kaurajauholla)

1/4dl kookosmaitoa tai raastettua (vuohen)juustoa

1/2tl leivinjauhetta

1tl psyllium(hiutaleita)

(loraus vettä tai kauramaitoa)

halutessasi tuoretta ruohosipulia, valkopippuria tms.

Kuumenna voi tai öljy pienellä (halk. ~20cm) paistinpannulla ja kuullota kesäkurpitsaraastetta hetki niin, että se pehmenee. Mausta suolalla (myös makeassa versiossa!). Sekoita taikinan ainekset kulhossa ja lisää kuullotettu kesäkurpitsa mahdollisine liemineen. Sekoita tasaiseksi ja lisää tarvittaessa loraus vettä tai maitojuomaa. (Jos käytät kookosmaitoa, myös taikinaan kannattaa ripauttaa suolaa, juuston kanssa se ei yleensä ole tarpeen.) Kaada taikina kuumalle pannulle, alenna lämpöä ja anna kypsyä kannen alla meheväksi mutta kiinteäksi pannariksi.

Kasaa valmiin pannarin päälle haluamasi täytteet. Itse olen viimeisimmäksi käyttänyt mm. graavilohta, tuoreita yrttejä, kasviksia ja tahinia sekä broilerin jauhelihaa. Naudan jauhelihakin toimii tämän kanssa joka kerta, sen kanssa on syöty talven aikana monet pannarit. Tai sitten ne marjat ja muut makemmat...

Kesäkurpitsapannari kookosmaitoon mustikoilla, vatuilla, hasselpähkinärouheella sekä itse tehdyllä raparperisoseella jossa kookosjauhoja sekä tuoretta inkivääriä raastettuna.

Tekeekö joku muu suolaisia pannareita? Mitähän niihin voisi käyttää kesäkurpitsan sijaan?

~Sofie~

P.S. Ei tarvitse säikähtää, tämä ei ole muuttumassa aamiaisblogiksi, vaikka puuro- ja pannarilinjalla on menty useamman postauksen verran. Myös muun tyyppisiä reseptejä on siis kovasti tulossa :)

Aamupuuro x2

Odotan jo niitä kauniita syyskuun aamuja, kun aurinko paistaa mutta ulos astuessaan kohtaa viileän ja kirpeän ilman. Lehdet värittyvät ja puolukat hohtavat punaisina. Silloin tietää, että on syksy. Toivottavasti täynnä kaikkea uutta ja jännittävää mutta kuitenkin tuttua ja turvallista arkea.

Syksyn tullen tekee taas enemmän mieli puuroja. Helteillä (joita ainakin minun makuuni on taas ollut riittävästi varsinkin loppukesästä) ajatus höyryävän kuumasta puurolautasesta ei välttämättä ole se houkuttelevin, joten joka-aamuinen puuroannos on välillä korvautunut niin tuorepuuroilla kuin smoothiekulhoilla (tosin puuroakin on tullut syötyä melko runsaasti, kiitos kesäkurpitsapuuron).

Kiireisimpinä viikkoina (joita on odotettavissa taas pikapuoliin opintojen jatkuessa) puuroa saattaa mennä välillä useampikin annos päivässä. Ja toisaalta, pimenevinä iltoina puuro on myös kiva iltapala, ihan ilman kiirettäkin. Siksi on hyvä olla vaihtoehtoja, ettei pääse heti kyllästymään ja ruokavalio säilyy vähän monipuolisempana.

Minulla on pieni suloinen teekannu, jossa hauduttelen yleensä useamman kupillisen kerralla. Aina ei kuitenkaan tule yksinään koko määrää juotua, joten olen ottanut tavaksi käyttää silloin tällöin lopun teen seuraavana aamuna puuron keittoon. Suosikkini on ehdottomasti vaniljalla maustettu valkoinen tee, jolloin lisään myös itse puuroon ripauksen vaniljaa. Myös sitruunalla tai limellä maustettu vihreä tee sopii erityisen hyvin puuron keittoon. Olen kokeillut teepuuroa myös hirssihiutaleilla, mutta kaurasta tulee paljon parempaa, sillä jokin jännä makuvivahde syntyy juuri teen ja kauran yhdistelmästä.

TEEHEN KEITETTY KAURAPUURO

2-2,5dl kylmää teetä

1dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita

2 kananmunanvalkuaista

1tl kookosöljyä

laadukasta suolaa

(1/2dl kookos- tai mantelimaitoa)

(vaniljaa)

Mittaa kylmä tee (+mantelimaito) ja hiutaleet kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduttele alemmalla lämmöllä kypsäksi. Lisää valkuaiset hyvin sekoittaen ja kypsennä vielä hetki. Mausta suolalla ja kookosöljyllä.

Marjakauden kunniaksi kokeilin yhtenä aamuna myös marjaista puuroa. Siitä tuli ihanan pinkkiä :)

VADELMAPUURO

1dl vadelmia (tai muita marjoja)

1dl kaura- tai riisihiutaleita

2dl vettä

0,5dl kookosmaitoa

1 kananmuna

1rkl pähkinärouhetta tai mantelilastuja

1tl chia-siemeniä tai pellavarouhetta

(1rkl proteiinijauhetta)

(ripaus steviaa tai hiukan luomuhunajaa)

laadukasta suolaa

Sekoita kattilassa vadelmat, hiutaleet, kylmä vesi, kookosmaito, kananmuna,  pähkinärouhe ja siemenet sekä halutessasi proteiinijauhe. Kuumenna ja keittele kypsäksi. Mausta suolalla ja makeuta tarvittaessa. Anna puuron jäähtyä hieman tai nauti kylmänä.

Millaisista puuroista te pidätte eniten?

~Sofie~ 

Treenaajan jauhoton marjapannari

Tästä pannarista tuli juuri sopivaa välipalaruokaa. Kosteaa ja mehevää, vain aavistuksen makeaa. Aluksi aioin soseuttaa marjat muun taikinan sekaan mutta koska itse taikina oli sen verran hyvää, pohdin marjojen jättämistä pois kokonaan. Koska vadelma-aika kuitenkin on kiivaimmillaan, päädyin kompromissiin: pari kourallista vadelmia kokonaisina sekaan. Eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla, saan nauttia marjaisista sattumista sekä toisaalta kokeilla myös miltä kypsä pannari itsessään maistuu. Tulos: voit hyvin tehdä myös ilman marjoja, pannaripohja on hyvää. Mutta marjat ovat pirteitä :)

Pannari on todella mehevää, kuumana jopa hieman löysää. Se kiinteytyy kyllä jäähtyessään mutta mikäli pidät kuivemmasta ja kiinteämmästä pannarista, vähennä nesteen määrää puoleen tai käytä hieman enemmän proteiinijauhetta. Proteiinijauheen voi myös korvata kookosjauholla, joka imee tehokkaasti nestettä ja käyttäytyy soijaproteiinin tavoin.

Käytin pannarin nesteenä kookoskermavaahdon teosta ylijäänyttä kookosvettä. Nesteenä voi hyvin käyttää myös esimerkiksi kaura- tai mantelimaitoa tai niiden uupuessa ihan vaan vettä.

JAUHOTON PROTEIINIPANNUKAKKU 

1dl kookosvettä (tai muuta nestettä)

1 luomubanaani

2 kananmunaa

2 valkuaista

0,5dl soijaproteiinijauhetta (tai riisi- tai herneproteiinia)

2 reilua rkl kookosöljyä

1-2rkl lucumaa (tai kookossokeria)

2tl leivinjauhetta

1/2tl laadukasta suolaa

2dl marjoja

Sulata kookosöljy esimerkiksi lämmönkestävässä kulhossa, jonka laitat lämpenevään uuniin. Mittaa taikinan ainekset marjoja lukuun ottamatta tehosekoittimeen tai soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Maista ja lisää halutessasi mausteita tai makeutusta. Voitele piirakkavuoka (halk. ~24cm) kookosöljyllä ja kaada taikina vuokaan. Lisää marjat, mikäli käytät niitä. Paista 200-asteisen uunin alatasolla 25 min. Nauti lämpöisenä tai jääkaappikylmänä haluamiesi lisukkeiden kanssa.

Kivaa vaihtelua piirakoille tällainen uunipannari. Ja jotenkin sopivampi välipalaksi kun ei ole niin makea. Lucuma on mukana kevyesti makeuttavana ainesosana, josta saa myös vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten A-vitamiinin esiastetta, betakaroteenia. Lucuma sopii muuten hyvin yhteen kaakaon kanssa, joten tästähän saisi suklaisen pannukakun lisäämällä pari-kolme ruokalusikallista tummaa kaakaojauhetta ja ehkä toisen banaanin!

Olisiko kenelläkään hyviä pannariohjeita jaettavaksi?

~Sofie~

Inhoatko kaurapuuroa? Kokeile tätä!

Rakastatko kaurapuuroa? Ei haittaa, kokeile tätä silti. Mutta ennen kaikkea, jos kokemuksesi peruspuurosta on lähinnä mauton ja limainen, lupaan, että tämä muuttaa käsityksesi täysin.

Itsehän olen todellinen puurofani. Voisin vaikka elää sillä, nyt kun siihen vuosi sitten vähähiilarisemman kauden jälkeen onnistuin uudelleen rakastumaan. Vaihtoehtoja ja variaatioita puuromaailmassa on vaikka muille jakaa. Puuro taipuu uskomattoman moneksi, mutta tällä kertaa ei ole kysymys hifistelystä tai uudesta gourmet-reseptistä vaan ihan tavallisesta, yksinkertaisesta aamupuurosta.

Ehdin jo aiemmin hehkuttaa kesäkurpitsan monikäyttöisyyttä ja tämä puuro on suolaisen kesäkurpitsapannarin ohella yksi sen yleisimmistä käyttökohteista keittiössäni. Kesäkurpitsapuuro sinänsä ei ole mikään uusi ilmiö, vaan se on ollut ainakin blogimaailmassa jo jonkin aikaa esillä. Olen alkujaan testannut sitä vähän huonommalla menestyksellä, eikä se silloin vakuuttanut. Nyt olen kuitenkin onnistunut luomaan oman komboni, jolla puurosta tulee joka kerta T-Ä-Y-D-E-L-L-I-S-T-Ä...

Todella kermainen kesäkurpitsapuuro syntyy hauduttelemalla raastettua kesäkurpitsaa yhdessä kaurahiutaleiden kanssa kymmenisen minuuttia, jolloin se sulautuu puuroon ja antaa täyteläisen maun. Tämä tuntuu uskomattomalta, sillä kesäkurpitsa on yksi keveimmistä vihanneksista (energiaa 16 kcal/100g). Valkuaiset lisäävät kermaisuusefektiä ja parantavat puuron koostumusta, mutta ne voi myös jättää pois tai korvata yhdellä kokonaisella kananmunalla. Itse suosin tässä puurossa pelkkiä valkuaisia sillä mielestäni kananmunan maku hieman sotkee kermaista efektiä.

KERMAINEN KESÄKURPITSAPUURO aka puurotaivas

1 annos

1dl gluteenittomia kaurahiutaleita

2-3dl raastettua kesäkurpitsaa

2,5dl vettä

2 kananmunanvalkuaista

1-2tl kookosöljyä

reilusti laadukasta suolaa

Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi ja lisää kattilaan yhdessä kaurahiutaleiden ja KYLMÄN veden kanssa. Kuumenna hiljalleen kiehuvaksi ja hauduttele miedolla lämmöllä noin 10-15min. Jos haluat, että kesäkurpitsa sulautuu lähes huomaamattomaksi, kuori se ennen raastamista ja kypsennä puuroa pidempään.

Riko valkuaiset yksitellen puuroon huolellisesti sekoittaen ja anna kypsyä vielä pari minuuttia. Mausta suolalla (saa olla reiluhkosti sillä sekä kesäkurpitsa että valkuaiset "imevät" suolaa) Ota kattila liedeltä ja lisää kookosöljy. Nauti puuroelämyksestä hyvien lisukkeiden kera!

Kesäkurpitsapuuroa tuoreiden marjojen ja itsetehtyjen suolapähkinöiden kanssa.

Tänäkin aamuna oli taas pakko saada tätä puuroa, tällä kertaa mustikoiden, hunajalla ja merisuolalla maustetun maapähkinävoin, raparpericurdin & hasselpähkinärouheen kera. Sen verran suurella innolla puuroni ahmaisin, ettei edes kuvia tullut räpsittyä. Vaikka selviäähän näistäkin varmaan jo, että herkkua on :)

~Sofie~

Marjakakku kaurakeksipohjalla

Nyt eletään ehkä vuoden parasta aikaa. Tai no, oikeastaan tykkään jokaisesta vuodenajasta (ja kaikista kausiherkuista). Mutta heinä-elo-syyskuussa on aivan oma tunnelmansa, kun sato kypsyy ja kotimaisia vihanneksia, juureksia ja marjoja, pian myös hedelmiä, saa mielin määrin ja ne ovat edullisia tai jopa ilmaisia. Se, että saa aamupuuroonsa tuoreet mustikat ja vadelmat vain astumalla ovesta ulos (onni on viettää kesää maalla) on todellista luksusta. Tai se, kun jokaisen annoksensa voi stailata kasvimaalta tai luonnosta kerätyillä tuoreilla yrteillä (ihan jo maun takia, eikai kukaan jokaista ruokaansa kuvaa, eihän?) Onneksi tätä villiyrteistä ja mansikoista alkavaa iloa riittää pitkälle syksyyn. En malta odottaa, että pääsen taas omppusoseen keittoon. Ja muuten, parhaat päärynät ikinä saa Kuopion torilta, niitä kun ei ole lennätetty tuhansien kilometrien päästä. Kun vain saisi mahdollisimman paljon kaikkea hyvää säilöttyä talven varalle!

Oikeastaan tämän satointoilun sijaan minun piti tulla jakamaan yksi kakkuohje. Nimpparikakku nimittäin, ja hieman kinuskinen sellainen. Mutta on siinä niitä marjojakin, oikeastaan ihan reilulla kädellä. Söimme tätä tällä viikolla ja jopa yleensä kokkailujani kohtaan epäluuloinen veljenikin otti lisää. Olin kovin otettu :)

Haaveilin värikkäästä kakusta, johon voisin yhdistää kaikkia tällä hetkellä saatavissani olevia marjoja. Perinteisen mansikkakakun pohjalta lähdin (mansikat & kerma) mutta pohjasta tein kaurakeksimäisen. Viedäkseni marja-kaurayhdistelmän vielä hieman pidemmälle, lisäsin väliin myös taateleista ja maapähkinävoista keitettävällä kinuskilla (koska raikkaat marjat ja makea toffee nyt vain sopivat yhteen). Eli marjaista täytekakkua kaurakeksipohjalla, olkaa hyvä:

MARJAKAKKU KAURAKEKSIPOHJALLA (G, M)

Pohja

6dl isoja kaurahiutaleita

1dl sulaa kookosöljyä (tai voita tai puolet kumpaakin)

3rkl täysjyväriisijauhoa

3 munaa

2dl erytritolia tai esimerkiksi kookossokeria

2tl leivinjauhetta

ripaus merisuolaa

Täyte

1tlk (400ml) täysrasvaista kookosmaitoa (muutama tunti kylmässä säilytettynä)

ripaus steviaa tai muuta makeutusta

(vaniljaa)

noin 1 litra erilaisia marjoja (käytin vadelmia, mansikoita ja mustikoita)

Kinuski

5 tuoretta taatelia kivet poistettuna

1 iso rkl maapähkinävoita

hieman hunajaa tai kookossokeria

(hieman merisuolaa, jos haluat suolaisen kinuskin)

 kookosmaitoa tai vettä

Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja erytritoli tai kookossokeri kuohkeaksi ja melko kovaksi vaahdoksi (noin 5min). Sulata kookosöljy tai voi ja sekoita se hiutaleisiin. Sekoita muut aineet keskenään ja yhdistä hiutaleseokseen. Nostele munavaahto varoen sekaan.

Levitä löysähkö taikina pellille leivinpaperin päälle vajaan 1cm paksuiseksi levyksi. Paista 175-asteisen uunin alatasolla 20min. Pohja on uunista tultuaan pehmeä ja herkästi hajoava mutta kovettuu keksien tapaan jäähtyessään. Leikkaa pohja lämpöisenä kahtia jolloin se ei murene niin paljon.

Valmista kinuski laittamalla kattilaan taatelit ja muutama ruokalusikallinen vettä. Keitä miedolla lämmöllä sosemaiseksi. Lisää tarpeen mukaan vettä tai kookosmaitoa keittämisen aikana. Lisää maapähkinävoi ja hunaja sekä halutessasi suola ja anna niiden sulaa. Maista kinuskia ja lisää tarvittaessa makua tai nestettä (kinuski saa olla sakeaa mutta kuitenkin sellaista, että sitä saa valutettua lusikalla). Anna jäähtyä.

Kermatäytettä varten kaavi pohjasta avatun kookosmaitotölkin kiinteä valkoinen osa kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi. Lisää halutessasi makeutusta ja aitovaniljaa. Säästä puolet vaahdosta ja sekoita noin 4dl marjoja lopun kookoskerman joukkoon. 

Levitä marjatäyte toiselle (jäähtyneelle) kaurakeksipohjalle ja lusikoi kinuski päälle. Nosta toinen kauralevy päälle ja kuorruta lopulla kookoskermalla. Koristele runsaalla marjakerroksella.

Kakun voi tarjoilla heti tai antaa tasoittua jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli, kuten itse tein. Keksipohja on rapeimmillaan heti tarjoiltaessa mutta leikkaantuu helpommin pienen säilytyksen jälkeen. Tätä kakkua ei kuitenkaan kannata valmistaa monta päivää etukäteen sillä se on parhaimmillaan tuoreena.

Marjoja tulee tällä hetkellä syötyä joka aterialla päivä kaksin käsin kaikessa ja kaiken kanssa. Tänään tekaisin kätevän välipalapiirakan Hillan upean hyvinvointiblogin ohjeen mukaan. Oma versioni syntyi vadelmista, joita meillä kasvaa pihamaallakin villinä. Nyt pitääkin hyödyntää niitä tuoreena mahdollisimman monin tavoin. Jokin marjainen jäätelö kuulostaisi houkuttelevalta. Ja muuten, mansikka toimii mitä parhaiten kanasalaatissa!

Nautittehan tekin loppukesän superterveellisistä herkuista? 

~Sofie~

Kesäkurpitsalasagnea hieman oikoen

Tunnustaudun todelliseksi kesäkurpitsafaniksi. Tuo vihreä ihmevihannes on monikäyttöisyydessään lähes kananmunan veroinen. Kesäkurpitsa toimii niin smoothiessa kuin leivänkorvikkeena (kyllä, leikkaat vain haluamasi paksuisia viipaleita, voitelet ne kookosöljyllä, avokadolla tai vaikka tahinilla ja kasaat muut leivänpäällykset päälle!). Se mehevöittää kakut ja proteiinipannarit (toimii myös makeissa jutuissa banaanin tilalla). Kesäkurpitsalla puurosta tulee kermaisen pehmeää ja gluteenittomista ja hiivattomista leivistä kuohkeampia. Puhumattakaan kaikista ihanista ruuista, kuten ratatouillesta, jossa se hautuu pehmeäksi ja makoisaksi yhdessä muiden kasvisten kanssa.

Yksi suosikkini on kesäkurpitsalasagne, jota vanhempieni kasvimaalla kypsyvät jättiläiset nähtyäni alkoi taas kovasti tehdä mieli. Kesäkurpitsalasagne on kuitenkin tavallisen lasagnen tapaan melko työläs, joten aloin pohtia, miten sen saisi tehtyä hieman yksinkertaisemmin (= vähemmällä vaivalla). Jättämällä juustokastikkeen kokonaan pois valmistus olisi ripeytynyt huomattavasti mutta koska halusin mehevän täyteläistä lasagnea enkä vain kasvis-jauhelihavuokaa, kahden kastikkeen tekeminen tuntui paremmalta idealta. Mitään kasvimaitoa ei kuitenkaan ollut, joten täytyi ottaa käyttöön suunnitelma B.

Miksataan siis jääkaapissa olevat puoli purkkia löysää luonnonjogurttia (vuohenmaidosta) parin kananmunan ja mausteiden kanssa valkoisen kastikkeen virkaa toimittamaan. Tällainen munamaitomainen seos on paljon nopeampi sekoittaa sen sijaan, että keittelisi kattilassa juustokastikkeen jauhoineen kaikkineen. Ja jogurtti todella toimii, se ei mene heralle tai käyttäydy muutenkaan kummallisesti vaan tuo valmiiseen ruokaan sopivaa kermaisuutta.

Juustoksi laitoin tällä kertaa hienoksi raastettua Pecorinoa ja ainoastaan lasagnen pinnalle, mutta sitä voi halutessaan ripotella myös kerrosten väliin tai jättää kokonaan pois.

HIEMAN HELPOMPI KESÄKURPITSALASAGNE (G, M, viljaton)

1 iso (noin 800g) kesäkurpitsa

laadukasta suolaa

400g jauhelihaa

500g paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa

1 sipuli

runsaasti tuoreita tai kuivattuja yrttejä (esim. ruohosipuli, oregano, timjami)

laadukasta suolaa, mustapippuria, valkopippuria

(ripaus makeutusta)

250g maustamatonta (vuohenmaito)jogurttia tai 2dl kermaista kookosmaitoa (tai muuta kasvimaitoa)

2 kananmunaa

laadukasta suolaa

ripaus musta- ja valkopippuria

Pinnalle

raastettua vuohen- tai lampaanmaitojuustoa (tai parmesaania)

Aloita viipaloimalla kesäkurpitsa poikittain tai pituussuunnassa noin 0,5 cm viipaleiksi. Puristele viipaleita talouspaperilla kuivemmaksi. Jos haluat nestettä tehokkaammin pois, levitä viipaleet leivinpaperin päälle, ripottele suolaa pinnalle ja anna "itkeä" jauhelihan paistamisen ajan.

Kypsennä jauheliha ja mausta se suolalla ja pippureilla. Lisää tomaatti (sekä halutessasi ripaus makeutusta tomaatin metallista makua pyöristämään) ja anna hautua miedolla lämmöllä hetken aikaa. Lisää tuoreet yrtit valmiiseen kastikkeeseen.

Vispaa munat ja jogurtti tai (kookos)maito keskenään ja mausta seos. Jos sinulla ei ole "raaka muna" -fobiaa, maista ja lisää tarvittaessa mausteita.

Pyyhi kesäkurpitsaviipaleiden pinnalle noussut vesi ja suola pois ja lado kerros kesäkurpitsaa oliiviöljyllä voidellun vuoan pohjalle. Levitä päälle ohuehko kerros jauhelihakastiketta, kaada päälle munamaitoseosta ja halutessasi juustoa. Jatka kerrosten tekemistä niin kauan kuin aineksia riittää. Kaada päällimmäiseksi munamaitoa ja ripottele juustoraaste päälle. 

Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla 45-60 minuuttia. Lasagnen kannattaa antaa tekeytyä hetki uunista ottamisen jälkeen, jolloin se kiinteytyy hieman. Nesteen määrä vähenee (ja sanoisin, että maku vain paranee :) myös jääkaappisäilytyksen myötä.

Mitään pikaruokaahan tämä ei ole jo kypsennysaikansa puolesta, mutta perinteisen juustokastikkeen korvaaminen sekoitettavalla versiolla nopeuttaa huomattavasti aktiivista valmistusta ja tekee lasagnesta täysin viljattoman. Jos haluaa olla vieläkin nopeampi, voi jauhelihan paistaa valmiiksi jo edellisenä päivänä.

Jos et ole koskaan testannut kesäkurpitsaa lasagnessa, kokeile ihmeessä jotakin versiota tästä ruuasta! Lopputulos on tavallista lasagnea raikkaampi mutta takuulla yhtä mehevä. 

Ja muuten, kesäkurpitsavinkkejä otetaan mieluusti vastaan :)

~Sofie~

Mustikka ja lakritsi - täydellinen pari kohtaa raakakakussa

Juhlista alkaa olla useampi päivä (siis tasan viikko, mihin aika oikein menee?), joten on korkea aika palata jo useammassakin kuvassa esiintyneen raakakakkusen pariin (jonka rippeet muuten majailevat edelleen pakastimessa koska en ole niihin vielä raaskinut koskea). Tämä oli ensimmäinen kerta, kun meillä tarjottiin raakakakkua vieraille, sillä olen tehnyt niitä vasta muutaman kerran, lähinnä perheenjäsenille tai kavereille Kuopiossa. Raakakakkuinnostus on siis vasta syttymässä, mutta tämä yksilö onnistui sitä kyllä osaltaan edesauttamaan. Olin rehellisesti sanottuna jopa vähän yllättynyt, miten hyvän vastaanoton kakku sai "tavallisiin" leivonnaisiin tottuneen kohderyhmän keskuudessa.

Mustikka ja lakritsi ovat uskomattoman yhteensopiva makupari, johon itse tutustuin vuosi pari sitten erään smoothieohjeen kautta. Sen jälkeen olenkin varioinut kyseistä smoothieta monin tavoin ja aina vain se saa veden kielelle. Jotenkin lakritsin kitkeryys ja mustikan makeus täydentävät toisiaan, ja toisaalta koska lakritsikin on ainakin omasta mielestäni melko voimakas makeuttaja, mustikat myös raikastavat tätä komboa. En ole kuitenkaan aiemmin tullut kokeilleeksi (näin jälkeenpäin ajatellen, miksi ihmeessä en?) yhdistää näitä kahta leivonnaisissa. En, ennen kuin synttärikakun leipominen tuli ajankohtaiseksi juuri kesän ensimmäisten mustikoiden kypsyttyä.

Ensimmäisen version tein halkaisijaltaan 20 cm vuokaan. Rippijuhlia varten annosta täytyi suurentaa ja valmistin kakun sydämenmuotoiseen irtopohjavuokaan (halk. ~22cm, tilavuus 2,3 litraa). Tällä annoksella kakusta tuli myös korkea, mikä on tietysti plussaa, eikö? Käyttämäni vuoka tuli siis lähes täyteen (ja oli muuten painava kun sen pakastimeen nostin, mutta kyseessä olikin valkoisten jauhojen ja puhdistetun sokerin sijaan täyttä tavaraa:).

Lakritsitäytettä ei kannata valmistaa tehosekoittimella (niin kuin itse ensimmäisellä kerralla tein), sillä jostakin syystä se menettää kuohkeutensa ja muuttuu juoksevaksi. Sähkövatkaimella täytteestä saa kuohkean vaahdon, jota kookosöljy ja kaakaovoi jämäköittävät.

MUSTIKKA-LAKRITSIRAAKAKAKKU (noin 15 annosta)

Pohja:

3,5dl auringonkukansiemeniä

2dl kookoshiutaleita

11 tuoretta taatelia kivet poistettuina

ripaus laadukasta suolaa

Mustikkatäyte:

2,5dl cashewpähkinöitä (liota 2-4h)

0,5dl sulaa kookosöljyä

1-2rkl kookossiirappia (tai muuta makeutusta)

3dl mustikoita

(steviaa ja vaniljaa maun mukaan)

Lakritsitäyte:

1,5tlk (~4dl) kookoskermaa (säilytä tölkkejä jääkaapissa ja 

käytä vain valkoinen kiinteä osa)

pieni luomubanaani

3-5tl lakritsijauhetta

1-2rkl kookossiirappia (tai muuta makeutusta)

1,5dl sulaa kookosöljyä tai kaakaovoita (itse käytin molempia)

(steviaa maun mukaan)

Väliin ja päälle:

kokonaisia mustikoita

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja voitele pohja ja reunat kookosöljyllä. Valmista ensiksi pohja sekoittamalla ainekset korkeassa kulhossa sauvasekoittimella. Massaa joutuu jatkuvasti kaapimaan sekoittimen terästä, mutta onneksi koko projekti ei kestä kovin kauaa :) Kun massa on sopivan karkeaa (karkeusasteen voit päättää itse, kunhan se pysyy suhteellisen hyvin koossa). Painele vuokaan tasaiseksi pohjaksi.

Huuhtele liotetut cashewpähkinät ja lisää muiden mustikkatäytteen ainesten paitsi kookosöljyn kanssa tehosekoittimeen. Sekoita tasaiseksi ja maista. Lisää kookosöljy sekä tarvittaessa makeutusta ja sekoita uudelleen tasaiseksi. Kaavi täyte vuokaan, ripottele päälle kokonaisia mustikoita ja laita kakku pakastimeen lakritsitäytteen valmistamisen ajaksi.

Kaavi kookosmaitotölkeistä valkoinen, kiinteä osa kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi. Lisää haarukalla tai sauvasekoittimella soseutettu banaani sekä makeutusta ja lakritsijauhetta maun mukaan. Vatkaa tasaiseksi. Maista ja lisää halutessasi lakritsijauhetta. Sulata kookosöljy ja kaakaovoi vesihauteessa tai varoen kattilassa. Älä anna niiden kuumentua! Valuta kookosvaahdon sekaan koko ajan vatkaten. Ota kakku pakastimesta ja lusikoi lakritsimousse vuokaan. Koristele mustikoilla ja laita pakastimeen vähintään 15 minuutiksi.

Huom! Jos tarjoilet kakun vasta myöhemmin (esimerkiksi seuraavana päivänä), ota se jääkaappiin sulamaan noin 4 tuntia ennen syömistä (huoneenlämmössä vain reunat sulavat mutta keskiosa ei). Sulaneena kakku pärjää kivasti huoneenlämmössäkin, meillä se oli juhlissa koko päivän tarjolla eikä koostumuksessa tapahtunut näkyvää muutosta. Maku on kuitenkin luonnollisesti kylmänä raikkain.

Kokeilkaa rohkeasti yhdistää mustikkaa ja lakua missä tahansa muodossa. Varsinkin nyt kun metsät ovat sinisenään tuota tuoretta kotimaista superruokaa, allekirjoittaneella tekee tiukkaa lähteä pariksi päiväksi reissuun, pois marjamättäiden lähettyviltä. Onneksi aamu alkaa bussissa mustikkaisella tuorepuurolla. Ja ehtiihän loppuviikosta sitten taas uudella innolla marjastaa :)

~Sofie~

Kookos-kvinoapuuro

Tämän kesän ehdoton lemppariaamiaiseni on ollut kokonaisista kvinoasuurimoista keitettävä kermaisella kookoksella verhoiltu herkkupuuro. Olen yhden kerran ostanut kvinoaa hiutaleiden muodossa mutta ne olivat mielestäni jotenkin mauttomia, kaukana kokonaisen kvinoan pähkinäisestä mausta, josta pidän erityisen paljon. Sen jälkeen olen kiltisti hauduttanut kvinoapuuroni ajan kanssa. Ja onhan maku aina erilainen, puurosta riippumatta, mitä kauemmin sitä jaksaa odottaa. Aamuisin aikataulu (tai kärsivällisyys vatsan kurniessa) ei vaan aina anna periksi, joten välillä olen keitellyt tätä puuroa myös iltaisin.

Kvinoaa käytettäessä on tärkeää huuhdella suurimot huolella tiheässä siivilässä, sillä niiden pinnalla on saponiinia, joka antaa karvaan maun. Lyhyt keittoaika tekee kvinoasta riisiä vastaavaa, lisukkeeksi sopivaa ja ihmettelinkin joskus, saako suurimoista todella keitettyä puuroa. Salaisuus on kuitenkin juuri hauduttaminen ja riittävä nesteen lisääminen, mieluiten useammassa erässä. Kookosmaito antaa kvinoapuurolle täyteläisyyttä, ja suola on ehdoton. Muut lisukkeet voikin sitten valita vapaasti, itse olen tykästynyt erityisesti kaneliin sekä siemeniin, hedelmiin ja marjoihin.

Puuron keittoaika on noin 25-30 minuuttia mutta onpa se yhden kerran saanut oleilla hellalla yli tunninkin. Olen myös keittänyt suuremman määrän kerralla ja syönyt seuraavana aamuna kylmänä. Hyvää se on niinkin!

Kookos-kvinoapuuro (2 annosta)

reipas 1dl kvinoasuurimoita

2,5dl + 2dl vettä

1- 1,25dl kermaista kookosmaitoa

reilusti ruususuolaa

(kookosöljyä)

Huuhtele kvinoa huolellisesti siivilässä. Mittaa kattilaan 2,5dl vettä ja huuhdeltu kvinoa ja anna kiehua, kunnes vesi on imeytynyt suurimoihin. Lisää kookosmaito ja 2dl vettä ja hauduta kunnes puuro on sakeutunut. Lisää tarvittaessa vettä haudutuksen aikana (mitä pidempi haudutusaika, sitä enemmän nestettä kuluu). Lisää lopuksi laadukasta suolaa ja maista puuroa. Lisää halutessasi 1-2tl kookosöljyä makua pehmentämään ja nauti haluamiesi lisukkeiden kera.

Kvinoapuuron voi halutessaan valmistaa myös haudutuskattilassa, jolloin ei tarvitse pelätä kvinoan tarttumista kattilan pohjaan. Tällöin puuron voi rauhassa antaa keittyä ajan kanssa, sillä se ei kärsi pidemmästäkään (jopa 1,5h) keittoajasta. Sekoittelemassa kannattaa tietysti käydä aina välillä, ja nestettä lisäillä tarpeen mukaan. Pelkkää vettä ei kuitenkaan kannata lisätä valtavaa määrää, sillä silloin puuron maku laimenee. Pidempään haudutettaessa suosittelen käyttämään hieman enemmän kookosmaitoa tai lisäämään esimerkiksi manteli- tai kauramaitoa.

Kvinoapuuroa tuoreen mangon ja paahdettujen kookoslastujen kera

Kiireettömiä elokuun aamuja!

~Sofie~

Juhlahumua x2

Huhhuh, kaksi viikonloppua on nyt juhlittu ja niiden väli järjestetty juhlia, toisin sanoen juostu pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, puunattu joka nurkkaa sekä tietenkin leivottu, leivottu ja leivottu. Minun suurin ansioni keittiön puolella lienee tosin ollut äidin häiritseminen, kun kesken leipomisurakan yritin vähän väliä puuron keittoon tai vihersmoothien tekoon (yritykseksi se toki monta kertaa jäikin:) Mutta minkäs teet, nälkä tulee monta kertaa päivässä ymmärtämättä lainkaan, että keittiö on nyt yksinkertaisesti varattu.

Juhlimisen aloitimme serkkuni 12-vuotissynttäreillä isovanhempien luona ja lopetimme siskoni rippijuhliin reilu viikko myöhemmin. Itse tein synttäripöytään uudenlaisen raakakakun, joka sai sen verran hyvän vastaanoton, että toteutin saman kakun suurempana ja hieman paranneltuna versiona myös rippijuhlaan.

Synttäreillä söimme tortilloja lukuisilla eri täytteillä. Gluteenittomana vaihtoehtona perinteiselle vehnäletulle olivat kaalinlehdet, mikä oli itselleni uusi ja erittäin herkullinen kokemus. Yleensä olen korvannut tortillan jonkinlaisella itse tehdyllä muna- tai kikherneletulla mutta kaali oli yllättävän toimiva (ja täyttävä kun kasaa lehdelle kunnolla täytteitä ja toistaa tämän vähintään viidesti :) korvike, jota aion hyödyntää jatkossakin. Koska sain päivää myöhemmin kunnian osallistua "järjestelyapulaisena" myös serkun kavereilleen pitämille yökyläsynttäreille, pääsin osalliseksi ihanasta pannaribrunssista. Tässä hieman tunnelmia rauhallisesta sunnuntaiaamusta iltapäivästä:

Koska en luonnollisesti voinut amerikkalaisia pannukakkuja maistaa, kehitin itselleni nopeat tattariletut niiden tilalle. Maku oli tällä kertaa vähän sinne päin, mutta onneksi pääosassa olivat hyvät täytteet. Innostuin pannaribrunssin ideasta sen verran, että aloin jo haaveilla vastaavan aamiaisen järjestämisestä itsekin: jollakin luottoreseptillä tehdyt pannarit pohjaksi, kaikki terveysherkut täytteiksi ja kaiken kruunuksi hyvää seuraa, mieluiten aamutreenin jälkeen. Mikä täydellinen aloitus vapaapäivälle!

Tässä helppo, herkullinen & erittäin nopsa hedelmätäyte, joka toimii pannarien ja lettujen lisäksi niin puuron kuin jogurtinkin seurana.

Lämmin omena-aprikoosilisäke

2 (kotimaista) omenaa

noin 300g tuoreita aprikooseja (tai luumuja tai persikoita)

1tl luomuhunajaa

kanelia maun mukaan

tilkka vettä

Lohko omenat ja aprikoosit haluamasi kokoisiksi palasiksi. Laita kattilaan hedelmät sekä noin ruokalusikallinen vettä ja hauduta kanne alla muutama minuutti (mitä kauemmin haudutat, sitä pehmeämpiä niistä saat). Mausta hunajalla ja kanelilla. Nauti lämpöisenä (tosin herkullista myös suoraan jääkaapista...)

Juhlahumu jatkui viime viikonloppuna, kun juhlistimme siskon ripillepääsyä. Konfirmaatiotilaisuus oli lauantaina, vieraat taas kutsuttiin meille sunnuntaiksi. Tarjottavaa oli vaikka kuinka montaa lajia, lähes kaikki gluteenittomia. Oma osuuteni oli mustikka-lakritsiraakakakun valmistus sekä luontaisesti gluteenittomat ja maidottomat karjalanpiirakat, joiden molempien ohjeet aion jakaa vielä erillisissä postauksissa. Kakku sai vierailta paljon kehuja, ja suurimmalle osalle se olikin ensimmäinen raakakakkukokemus. Itse olin tyytyväinen koostumukseen, joka onnistui nyt edelliskertaa paremmin.

Alla vielä hieman juhlatunnelmia, lähinnä sitä tarjoilupuolta tietenkin :)

~Sofie~