keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Porkkana-punajuuricurry (tämän kevään lemppari!)


Tervehdys taasen, pienen tauon jälkeen. Kalenteri on ollut niin täynnä, ettei suurennuslasikaan auta, kun sekalaisten merkintöjen seasta yrittää hahmottaa, että mitäs tänään pitikään hoitaa. Päivä kerrallaan on menty ja toivottu, ettei tule kovin suuria yllätyksiä. Niin kuin ehkä mahdollisesti muutaman kerran on päässyt käymään. Yksi puhelinsoitto ja päiväsi on uudelleen ohjelmoitu. I do, no problem. Sitä seuraava aavistus siitä, että olet jälleen onnistunut haalimaan reilulla kädellä lisää kalenterintäytettä. Ja jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, mainittakoon, että vaikka tehokas tapaus olenkin, en arvota maailmaani ensisijaisesti sen perusteella, kuinka täynnä kalenterini on. On paljon hauskempaa olla aikaansaava ilman, että tietää aikataulunsa minuutilleen kaksi viikkoa etukäteen. Ehkä alkuvuoden toinen influenssa, tämä 2,5-viikkoinen tapaus, mahdollisesti opetti jotain siitä, miten fiksua on painaa yötä päivää, vaikka kyseessä olisikin vain tilapäinen jakso...

Mutta hei, osoittaakseni, että täällä sitä vielä ollaan pystyssä (ja lähes täysissä voimissa), päätin tehdä paluun lempiruokani kanssa. Sen tämänhetkisen, nimittäin kera kasvispitoisen  & kevyen mutta täyttävän ja ennen kaikkea aisti-ilotulitusta tarjoilevan curryruuan. Koko ajatus lähti yhtäkkisestä tarpeesta saada yhdistää punajuuri ja curry. Not bad idea, at all. Tätä on sittemmin tullut kevään aikana kokkailtua muutamaan kertaan.



Muutamaan kertaan? Älkää antako tiheyden hämätä. Oikeasti voisin elää tällä. Pienenä rajoittavana tekijänä toimii kuitenkin se, että kaltaiselleni siivousneurootikolle punajuurten raastaminen on painajaismaista työtä. Yritän tehdä sen silmät kiinni, etten kokisi pakottavaa tarvetta pyyhkiä jokaista pilkkua välittömästi, jolloin raastamisesta ei luonnollisesti tule mitään. Mutta tämän ruuan vuoksi olen valmis silloin tällöin uhrautumaan. Oikeasti. Suosittelen samaa sinullekin.
Mutta raastathan silti lautasella tiskialtaassa, jooko?

Olen huomannut ruokailujeni menevän koko ajan hieman enemmän vegaaniseen suuntaan, ja esimerkiksi kalkkuna on harvinaista herkkua (tällä en viittaa siihen, etteivät kasvisruuat olisi herkullisia, nehän vasta hyviä ovatkin, vaan eivät enää niin harvinaisia :). Tämänkin ruuan voi kuitenkin ongelmitta valmistaa vegaaniversiona korvaamalla kalkkunan jauhelihan vaikkapa luomutofulla. Marinoi se etukäteen tai käytä kylmäsavutofua.


Tämä ruoka on kätevä eväs, sillä se on hyvää myös kylmänä. Olen eräämmänkin kerran ottanut annoksen lasisessa boksissa mukaani yliopistolle tai treenin jälkeiseksi ruuaksi. Itse en ole lämpimiä kasviksia kummempia lisukkeita kaivannut, sillä annos on oikeasti iso (olen aina syönyt puolet koko satsista kerralla :). Esimerkiksi kvinoa voisi kuitenkin sopia kylkeen erinomaisesti, mikäli kaipaat vielä lisää puhtia.

P.S. Kaikkea uutta jännää on tiedossa, olen mm. päätynyt kouluttautumaan hieman lisää. Siitä lisää myöhemmin, kunhan pääsen kunnolla vauhtiin! Tästä huolimatta yritän ryhdistäytyä myös blogin kanssa, ideoita kyllä olisi, kunhan aikataulu antaa myöden :)

Mukavaa päivää!

~Sofie~

                       

PUNAJUURI-PORKKANACURRY (G, M, V*)


Kahdelle

2 keskikokoista tai 1 iso punajuuri
2 isoa porkkanaa
1-2 sipulia
muutama  valkosipulinkynsi
1 punainen chilipalko
iso pala (2x2cm) tuoretta inkivääriä
2rkl tomaattipyreetä
200g kalkkunan jauhelihaa (myös broileri käy, *vegaaniversioon tofua)
loraus kookosmaitoa tai iso lusikallinen kookosmannaa
loraus vettä

1-2rkl currya (riippuu käyttämäsi seoksen voimakkuudesta)
1/2-1tl kurkumaa
 ruususuolaa ja mustapippuria
(jauhettua korianteria & cayennepippuria)

Paista kalkkunan jauheliha tai tofu (voit myös käyttää aiemmin paistettua, jolloin ruuan tekeminen nopeutuu). Paloittele sipuli, valkosipuli, inkivääri ja chili. Kuullota hetki öljyssä. Kuori ja raasta juurekset karkeaksi raasteeksi ja lisää kuullottumaan. Lisää tomaattipyree, käyttämäsi proteiini, hiukan vettä sekä curry ja anna hautua kannen alla 10-15 minuuttia. Lisää loput mausteet ja pehmennä kookoksella. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Nauti esimerkiksi kevyesti kiehautettujen, vihreiden papujen kanssa!

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen raikas hyydykekakku (G, M)


Pääsiäiskakustamme tuli tänä vuonna pirteän keltainen ja raikkaan hedelmäinen, ilman suklaata kuten jo aiemmin lupailinkin. Omasta mielestäni paras kakkuni tähän mennessä, joka sai kehuja myös överisuklaista ( = erilaisilla suklaapatukoilla ja -konvehdeilla koristeltua mokkapalakuorrutteista) mutakakkua palanpainikkeeksi nauttineilta vierailta. Kuitu- ja vitamiinipitoinen sekä luomulaatuisen soijajogurtin ansiosta myös hyvää kasviproteiinia sisältävä kakku ei siten häviä "perinteisille" leivonnaisille sen enempää ulkonäössä kuin maussakaan, mutta takaa kevyen olon vielä toisen palasen jälkeenkin.

Tämä keväinen aurinkokakku ei ole raaka, mutta se valmistuu ilman uunia. Se ei myöskään ole pikapiirakka, vaikka valmistus itsessään on suhteellisen vaivatonta. Eniten aikaa vaatii hyytyminen kuten hyydykekakuissa yleensäkin. Pintaa lukuunottamatta se kannattaa siis tehdä jo edellispäivänä ja hyydyttää yön yli. Itse tosin valmistin kakun aamupäivällä ja lisäsin banaanit ja kiilteen illalla. Ohuehkon päällyskerroksen hyytymiseen (viileässä) riittänee lyhimmillään kuitenkin 1-2 tuntia, joten sen voi hyvin valmistaa tarjoilupäivänäkin.



Raakakakkujen ja muiden sokerittomien tarjottavien ongelmana on usein niiden pieni koko, jolloin niitä on haasteellista valmistaa suuremmalle porukalle (maksamatta itseään kipeäksi pähkinöistä tai mantelijauhoista). Tästä kakusta tuli paitsi kivanmakuinen, myös riittoisa, sillä valmistin sen 24 cm vuokaan, johon aineksia oli juuri sopivasti. Käytin pohjaan saksanpähkinöitä, joiden aromikkuus täydentää upeasti kauran pehmeää makua. Vaihtamalla pohjan pähkinät esimerkiksi manteleihin tai kuorettomiin maapähkinöihin maku miedontuu hieman. Tällöin kakku saattaa soveltua myös pähkinäallergiselle (muistathan kuitenkin varmistaa asian henkilöltä itseltään!)

Olisin halunnut tehdä kakusta täysin vegaanisen, mutta agar-agarin saaminen pikkupaikkakunnalta ei lyhyellä varoitusajalla onnistunut. Tein siten kerralla sekä elämäni ensimmäisen liivatteella hyydytetyn että ensimmäisen maidottomana ja sokerittomana valmistetun "juustokakun". Perinteisesti olen ollut enemmän täytekakkujen ystävä, mutta tämän yksilön ansiosta hyydykekakut onnistuivat nostamaan asemiaan silmissäni. Ehdinkin jo tutkimaan agar-agarin käyttöä ja kunhan onnistun saamaan sitä käsiini, alan opettelemaan vegaanista hyydyttämistä.


Mikäli haluat korvata liivatteen kasviperäisellä vaihtoehdolla, se onnistuu ainakin agar-agarilla. Käytä täytekerrokseen silloin 1dl appelsiinista puristettua mehua ja korvaa liivatteet 4 rkl agar-agar-hiutaleita. Myös jauhe käy, mutta käyttömäärä on luonnollisesti erilainen. Tarkempaa ohjeistusta sekä hyviä vinkkejä vegaaniseen hyydyttämiseen löytyy esimerkiksi Kamomillan Konditorian Liivatteetta keittiössä -nettioppaasta. Aion ehdottomasti testailla näitä itsekin, jolloin tiedossa on tarkempaa ohjeistusta myös blogin puolella.


Miten teidän pääsiäinen sujui? Kuuluiko siihen jotain erikoisempaa tekemistä tai tarjottavaa?

~Sofie~


                                                                                                                     


HEDELMÄINEN HYYDYKEKAKKU (G, M)


Pohja:
3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
2dl saksanpähkinöitä
2dl pehmeitä kuivattuja taateleita
4 rkl (kiinteä mitta) kookosöljyä

Täyte:
500g maustamatonta (luomusoija)jogurttia
1 prk täysrasvaista kookosmaitoa yön yli jääkaapissa säilytettynä
180-200g mangososetta (100 %, esim. Pirkka tai Bonne)
1dl erytritolia (tai kookossokeria maun mukaan)
1/2tl vaniljajauhetta
1 sitruunan raastettu kuori
10 liivatelehteä tai vastaava määrä vegaanista hyydykeainetta
1/2dl appelsiinista puristettua mehua

Päällyskerros:
3 isoa banaania (tai muita hedelmiä)
1/2dl erytritolia (tai kookossokeria)
5 liivatelehteä
1dl appelsiinista puristettua mehua
1dl vettä

Vuoan koko: noin 24 cm

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Pilko taatelit ja sekoita ne yhdessä kauran ja pähkinöiden kanssa rouheiseksi seoksi esimerkiksi tehosekoittimen sykäystoiminnon avulla.  Lisää sulatettu kookosöljy ja painele massa vuoan pohjalle. 

Laita täytteen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Avaa kylmässä säilytetty kookosöljypurkki pohjasta (ota terveellinen kookosvesi talteen muuta käyttöä varten) ja kaavi kiinteä osa kulhoon. Vatkaa kuohkeaksi. Sekoita toisessa kulhossa soijajogurtti, mangosose, sitruunan kuori, makeutus ja vanilja. Yhdistä varoen kookoskermavaahdon kanssa ja tarkista maku. Purista appelsiinin mehu ja kuumenna pienessä kattilassa kiehuvaksi. Lisää kuivaksi puristetut liivatelehdet yksitellen ja sekoita. Anna seoksen jäähtyä muutama minuutti ja kaada täyteseokseen ohuena nauhana, koko ajan huolellisesti sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja nosta hyytymään viileään vähintään 6 tunniksi tai yön yli.

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 10 minuuttia. Sekoita vesi appelsiinista puristettuun mehuun ja kuumenna puolet seoksesta kiehuvaksi yhdessä makeutuksen kanssa (toinen osa lisätään myöhemmin nopeuttamaan jäähdytystä). Liuota kuivaksi puristellut liivatelehdet seokseen ja lisää loppu neste. Anna jäähtyä noin 15 minuuttia. Viipaloi banaanit ohuehkoiksi vinoviipaleiksi. Jos käytät muita hedelmiä, viipaloi ne ohuiksi. Asettele hedelmät hyytyneen täytteen päälle ja kaada pinnalle (edelleen nestemäinen) kiilleseos. Hyydytä jääkaapissa 1-2 tuntia tai yön yli ja tarjoile viileänä.

P.S. Kakku on parhaimmillaan mahdollisimman tuoreena, joten valmista se mieluiten korkeintaan päivää ennen tarjoilua.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Mitä minä oikein syön kuvina (osa 2/3)

Stressi helpotti hetkeksi ja pääsin muutaman päivän pääsiäislomalle.
Ja tulin kipeäksi. Siis mitä ihmettä!?
Periaatteessahan tämä on fysiologinen reaktio: kun tiukka jakso hellittää, kroppa vetäisee jostakin jonkun taudin. Aiemmin en vaan ole tätä omalla kohdallani kokenut, kun sairastelu on muutenkin ollut harvaa ja lievää. Joka tapauksessa, melko samalta tuntuu kuin tammikuussakin (jolloin kirjoittelin flunssaruokavaliosta täällä).

Pääsiäisenä on toisaalta aikaa levätä. Koska sängyn pohjalle ei silti huvita kaatua, päättelin, että (kun aikaa viimein on) olisi varmaan korkea aika julkaista kuvapostaussarjan osa 2, jota on jo vähän kyseltykin. Ensimmäisen osan voit katsoa täältä. Alla seuraa siis lisää kuvamateriaalia minun tavallisten päivien ruokailuistani. Toivottavasti saatte joitakin vinkkejä, mikäli niitä kaipaatte! Itse ainakin tykkään hurjasti lukea esimerkiksi ruokapäiväkirjapostauksia, joista voi poimia kivoja ja helppoja ideoita nimenomaan niihin arkisiin aamiaisiin ja pääruokiin sekä väli- ja iltapaloille. Ja toisaalta (ehkä tulevan ammatin puolestakin :) olen myös ihan muuten vaan kiinnostunut siitä, mitä toiset syövät, ja varsinkin kuvitettuja postauksia on kiva lukea.

Sitä kun elää päivät pitkät ravitsemusasioiden ympäröimänä ja pyrkii ottamaan ensimmäisten joukossa selvää uusista suuntauksista ynnä muista alan asioista (tämä ei siis tietenkään tarkoita, että omaksuisin kaikki uudet trendit osaksi omia ruokailutottumuksiani), meinaa välillä hämärtyä se tosiasia, että suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan pätkäpaastoile, noudata paleoruokavaliota tai ole juuri ryhtynyt vegaaniksi. Minun maailmassani se vain välillä näyttää siltä, ja huomaan kyseleväni kavereiltani, syövätkö ihmiset oikeasti vielä rahkaa. Rahkabuumista kun tuntuu olevan jo niin kauan, karppaamisesta puhumattakaan. Ruokafilosofiani äärelle palaan syvällisemmin täysin erillisessä postauksessa, jossa valotan hieman myös matkaani nykytilanteeseen; silmänräpäyksessä muutos kun ei ole tapahtunut minullakaan.

Paahdettua myskikurpitsaa, herneproteiinirouhepyöryköitä, papuja & babypinaattia.

Punajuuri-tattarihiutalepuuroa, sokeroimatonta omppusosetta, mustikoita 
& avokado-banaanisuklaatahnaa.

Kesäkurpitsapuuroa vadelmilla & siemenillä.

Mango-tattariraakapuuroa, mangososetta & mehiläisen siitepölyä.

Kana-hirssisalaattia ruusukaaleilla, lehtikaalilla ja kuullotetulla kesäkurpitsalla.

Lusikoitavan kuohkea marjasmoothie omatekoisella banaanigranolalla.

Tattari-linssi-kasvispannua kanan & kasvisten kera.

 Mintulla maustettu tuorehernekeitto.

Punajuuri-vadelmasmoothie inkiväärillä.

Kaalilaatikkoa luomujauhelihalla ja tattarisuurimoilla.

Siemen-tattarinäkkäriä paprikahummuksella, kasviksia & vihersmoothie.

Inspiroivia hetkiä jokaiselle,

~Sofie~

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Fazerina kupissa






Muistaako joku vielä tämän nutellasmoothien viime syksyltä? Ravitseva ja superherkullinen setti samassa paketissa, vaikka itse sanonkin. Suklaisista smoothieista olen pienehkön tauon jälkeen taas innostunut uudelleen, mutta koska viime aikoina minua on enemmän kiehtonut appelsiinin ja suklaan yhdistelmä, olen muuntanut Nutellan Fazerinaksi. Samalla kaavalla siis mennään, mutta suklaata lukuunottamatta makumaailma on erilainen.

Tiesittekö muuten, että suklainen välipala on laskettavissa suorastaan terveyden edistämiseksi (kyseinen termi on pyörinyt opintojen yhtenä keskeisenä teemana viime kuukaudet, joten täytyy nyt tuoda se käytäntöön). Kaakao on yksi maailman terveellisimmistä raaka-aineista, sillä noin 15-20 % kaakaon kuivapainosta on erilaisia polyfenoleja, erityisesti flavanoleja. Flavanoleilla on todettu positiivisia vaikutuksia mm. glukoosin sietoon, verenpaineeseen ja verenkiertoelimistön terveyteen. Raakakaakao on paras valinta, sillä tavallinen tumma kaakaojauhe on käsitelty mm. paahtamalla ja alkaloimalla, jolloin tutkimusten mukaan iso osa hyvää tekevistä polyfenoleista tuhoutuu. Raakakaakaojauhe sisältää reilusti proteiinia (20 %) ja kuitua (33 %) muttei luonnostaan juuri lainkaan sokereita. Käsittelen raakakaakaota parhaillaan kandidaatintutkielmassani ja löytämäni tulokset ovat toistaiseksi olleet voimakkaasti kaakaon käyttöä puoltavia.

Fazerinalle ominaista appelsiinin makua voimakkaan raakakaakaon seuraksi saadaan tuoreen, paloina pakastetun appelsiinin lisäksi joko sen raastetusta kuoresta tai appelsiiniöljystä. Viimeksi mainittua innostuin tilaamaan pullollisen syksyn puolella ja se on erittäin kätevä tapa lisätä luonnollista, appelsiinista makua esimerkiksi jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Ja miksei ruokiinkin, kas kun nyt vasta juolahti mieleen. Pitääpä kokeilla heti tilaisuuden tullen. Pienikokoinen, muutaman euron pullo on joka tapauksessa riittoisa: aidoista appelsiineista eristetty öljy on melko voimakasta.



Sitrushedelmien kuoria tarvitaan useissa resepteissä pieniä määriä ja raastaminen (sitä edeltävine pesuprosesseineen) tuntuu työläältä. Ratkaisu tähän on raastaa samalla vaivalla hedelmän kuori kokonaan, tai vaikka useampikin kerralla, ja pakastaa pienissä Minigrip-pusseissa. Itselläni onkin parhaimmillaan pakastimessa eri pusseissa sitruunan, limetin ja appelsiinin kuorta, joita on kätevä ottaa tarvittava määrä esimerkiksi smoothien sekaan. Muista kuitenkin huolellinen pesu ennen raastamista. Luomulaatuiset hedelmät pesen huolellisesti lämpimällä vedellä, ei-luomua olevat harjaan tiskiharjalla pienessä astiassa sekoitetun veden, soodan (1/2 tl) ja omena- tms. viinietikan (pieni loraus) seoksella.

Pääsiäinen on useimmille yksi vuoden suurimmista suklaa-aikakausista. Mikäli suklainen makumaailma kiehtoo, muttet halua äklöä oloa tai sokerihumalaa, surauttele välipalaksi vaikkapa tämä smoothie. Keväisempään versioon voi lisätä mangoa tai banaania. Itse ajattelin tosin hetkeksi unohtaa koko suklaan, sillä pääsiäisen pyhiksi suunnitteilla on hyydytetyn banaanikakun valmistaminen.

Rauhallista pääsiäisen aikaa, olipa se kohdallasi suklaaton tai sen täyteinen!

~Sofie~

                                                                                                                           


FAZERINA-SMOOTHIE

1dl kookosvettä tai manteli- tai kookosmaitoa
1rkl chiaa
1 pieni (luomu)appelsiini pakastettuna
1/2 pieni avokado
2-3 palaa kotimaista pakastepinaattia tai pari kourallista tuoretta

1 rkl manteli- tai kookosvoita
1rkl raastettua appelsiininkuorta tai muutama tippa appelsiiniöljyä
2tl raakakaakaojauhetta
ripaus ruususuolaa

1/2dl stevialla makeutettua suklaan makuista proteiinijauhetta
 (tai maustamatonta & tarvittaessa enemmän raakakaakaojauhetta. 
Jauheen voi myös jättää pois ja lisätä kaakaota 
ja makeutusta maun mukaan)

Sekoita kaikki ainekset keskenään samettiseksi smoothieksi. Maista ja lisää tarvittaessa appelsiininkuorta tai -öljyä, kaakaota tai haluamaasi makeutusta. Jos haluat paksumpaa smoothieta, turvota chiaa nesteessä noin 10 minuuttia. 




Tutkimuksia kaakaon terveellisyydestä:

Heiss C, Kelm M. Chocolate consumption, blood pressure and cardiovascular risk. Eur Heart J. 2010. (31)13: 1554-56.
Wollgast J, Anklam E. Review on polyphenols in Theobroma cacao: changes in composition during the manufacture of chocolate and methodology for identification and quantification. Food Research Int. 2000. 33(6): 423-47.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Miksi tuottaja ei saa sitä minkä ansaitsisi?


Viime päivien uutisointi ja tapahtumat ovat nostaneet esille huolestuttavan epäkohdan, johon liittyen tahdon itsekin jakaa muutaman ajatuksen ja samalla osoittaa tukeni suomalaisille alkutuottajille. Vaikken maataloudesta kovin paljon tiedäkään, arvostan todella alalla työskenteleviä, sillä heidän ansiostaan saamme ostaa puhtaita, kotimaisia ja jalostamattomia elintarvikkeita, joista on mahdollista valmistaa ravitsevaa ja laadukasta ruokaa. Ymmärrän, että maatalouden ahdinko täytyy vihdoin saada näkyväksi ja asioihin puuttua, sillä suomalaisen tuotannon alasajon seuraukset olisivat valtavan laajat ja kestämättömät. Maatalouspolitiikkaan on tultava muutos, jotta saamme pitää laadukkaan, kotimaisen ruuantuotannon jatkossakin. Vai haluaisiko joku syödä ulkomaisia kananmunia tai juureksia?

Samaan aikaan ruuan hinta jo nyt ja mahdollisesti hintojen tuleva nousu aiheuttaa huolta esimerkiksi opiskelijoiden ja eläkeläisten sekä muiden pienituloisten keskuudessa, varsinkin kun tukiin on luvassa isoja leikkauksia (opintotuen leikkauksesta esim. täällä. Miksi meiltä sitten otetaan, eikä sieltä missä rahaa on?

Koska se on helppoa, tarpeeksi yksinkertaista.



Esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen vuosittaiset kustannukset Suomessa ovat yli 1000 miljardia euroa ja taudin yleistymisen myötä ne myös nousevat jatkuvasti. Kuitenkin lähes jokainen näistä diabetestapauksista olisi ehkäistävissä elintavoilla, jolloin suurin osa hoitokustannuksista karsiutuisi. Tämä on päättäjätasolla yleisesti tiedostettu (ja esimerkiksi opinnoissamme julkisesti esitelty) ongelma, johon ei tahdota puuttua, koska kukaan ei ole valmis ryhtymään vyyhdin purkamiseen. Nykyisessä taloustilanteessa, kaikkine säästöineen ja leikkauksineen tämä tuntuu väärältä. Me siis maksamme kalliisti siitä, että elintapavalinnoista ei välitetä ja ennen kaikkea siitä, ettei tähän epäkohtaan puututa.

Puhtaalla, mahdollisimman paljon kotimaisia sekä sesongissa olevia raaka-aineita suosivalla ja mahdollisimman vähän pitkälle jalostettuja tuotteita sisältävällä ruokavaliolla päästäisiin tässäkin asiassa jo pitkälle. Hintapolitiikkaan vaikuttamalla, ja esimerkiksi kasvisten arvonlisäveron poistamisella voitaisiin vaikuttaa myös siihen, että parempia valintoja voisi tehdä järkevään hintaan. Nämä kaikki ovat valintakysymyksiä, sekä yksittäisten ihmisten että poliittisen päätöksenteon osalta.


Sekä meille ravitsemustieteen alan ihmisille, että Teille, maataloustuottajat, näyttää tulevaisuudessakin riittävän töitä. Toivon, että saatte tekemästänne työmäärästä jatkossa ansaitsemanne korvauksen, ja että se maksetaan sieltä, missä rahaa todellisuudessa on.

~Sofie~

P.S. Pientä valoa tilanteeseen on jo saatukin, sillä muutamia vuosia pyörineet Reko-lähiruokaringit ovat syntyneet tarjotakseen kuluttajille mahdollisuuden ostaa suoraan alkutuottajalta ilman välikäsiä, jolloin tuottaja saa tuotteestaan kunnon hinnan ja ostaja tietää saavansa tuoretta ja laadukasta. Olen itsekin ostanut ringin kautta mm. ihanaa vuohenmaidosta valmistettua jogurttia ja leipäjuustoa :)


Lähteet:
Jarvala ym. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007. Diabetesliitto 2010.
World Health Organization. Diabetes.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Kahden rieskan aamu


Sain viime viikolla pikkusiskoni muutamaksi päiväksi luokseni lomailemaan ja päätin sunnuntaiaamun kunniaksi järjestää meille minibrunssin. Keittiön sijaan katoin aamiaisen sängyn viereen matolle, jossa fiilistelimme kiireetöntä aamua kaikessa rauhassa. Koska halusin kehittää jotain muuta tarjottavaa kuin puurovariaation numero 135 (vaikka se varmasti hyvää olisi ollut sekin), päädyin kaappien sisältöä tutkaillessa pariin pikaiseen leipään, raikkaaseen smoothieen sekä kasviksiin & tahiniin, kruunattuna hyvällä teellä.

Leivoin edellisiltana superhelppoa mutta paljon kehuja kerännyttä kaurarieskaa erääseen tilaisuuteen, joten päätin valmistaa sitä pienen annoksen myös meidän aamupalallemme. Itse olen kuitenkin erityisen mieltynyt erilaisiin viljattomiin (ja usein kasvispitoisiin) leipiin ja leipäsiin, joten halusin valmistaa samalla uunin lämmityksellä myös toisenlaisen version. Jääkaapissa majailleet neljä viimeistä luomuporkkanaa muodostivat pohjan mausteisille porkkanarieskoille, jotka saivat paitsi kirkkaan värinsä myös kivan makuvivahteen kurkumasta. Maistuivat muuten melko paljon kaupan porkkanaletuille, niille pienille einesvehnäletuille, joita sai pienenä aivan liian harvoin, mutta joista kovasti tykkäsin. Tai ehkä aika kultaa muistot, mutta joka tapauksessa kypsän porkkanan ja joidenkin mausteiden yhdistelmä aikaansaa aina flashbackin jonnekin sinne lapsuuden herkkuhetkiin. Vaikka väitän, että nämä rieskat (samoin kuin itse tehdyt porkkanaletutkin) voittavat maussa Atrian tavaran mennen tullen (ainesosaluettelosta nyt puhumattakaan...) Mikäli rieskoista haluaa miedompia, voi muut mausteet jättää pois ja käyttää pelkästään kurkumaa.




Kaurarieska maistuu erityisesti puuron ystäville. Taikina kannattaa jättää melko löysäksi, lusikan avulla helposti pellille levitettäväksi. Lisää siis vettä sen verran, että saat puuromaisen seoksen. Jos käyttämäsi kaurahiutaleet ovat isoja, niitä voi puristella käsin hieman hienommiksi ennen kosteiden ainesten lisäämistä. Lisäsin veden kiehautettuna, jolloin taikina puuroutui paremmin. Ja lienee sanomattakin selvää, että kyseisen "puuron" olisi mieluusti pistellyt suuhun sellaisenaankin :)

Tällä rieskakattauksella ja yhdellä suosikkismoothieistani (annokseen tulee vajaa 1dl vettä, 1rkl chiaa, päärynä, puolikas pieni avokado, reilu 1dl mustikoita, 0,5dl maustamatonta heraproteiinia, 1tl spirulinaa) oli hyvä aloittaa päivä. Uusia leipäohjeita kokeilen aina mielelläni, joten sellaisia saa mieluusti jakaa :)

P.S. Pakko vielä mainita, että varsiselleri, vihreä omena ja tahini ovat melko täydellinen yhdistelmä... Ei siis kannata pelätä sellerin voimakasta makua, vaan tarttua rohkeasti tuohon ravintorikkaaseen kasvikseen (ulkomainen mieluiten luomuna, koska kerää herkästi torjunta-aineita).

~Sofie~


MAAILMAN HELPOIN KAURARIESKA
1 pellillinen

6dl (pieniä) kaurahiutaleita
noin 5-6dl kuumaa vettä
50g voita sulatettuna
1tl suolaa
hiukan hunajaa
1-2rkl chiasiemeniä (tai vaikka pellavaa)

Pinnalle seesaminsiemeniä halutessasi


Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa ja lisää vesi, voisula ja hunaja. Anna turvota muutama minuutti ja kaada löysähkö taikina pellille leivinpaperin päälle. Levitä lusikalla tasaiseksi ja ripottele halutessasi pinnalle siemeniä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia tai kunnes leipä on sopivan kypsä. Tarjoile mieluiten uunituoreena. Ylijäänyt rieska kannattaa säilyttää huoneenlämmössä leivinliinalla peitettynä, ei tiiviissä rasiassa, ja syödä parin päivän kuluessa.


MAUSTEISET PORKKANA-KURKUMARIESKAT
3-4 kpl

4 keskikokoista porkkanaa (noin 250g sosetta)
3rkl kookosjauhoja
1tl psylliumjauhetta
1 kananmuna (voi korvata 1rkl pellavansiemeniä & 2-3rkl vettä)
1rkl sulaa kookosöljyä
1/2-1tl kurkumaa
ripaus cayennepippuria & mustapippuria
oreganoa
tarvittaessa loraus vettä 
auringonkukansiemeniä

Höyrytä ja soseuta porkkanat tai käytä aiemmin valmistamaasi sosetta (ei tarvitse olla lämmintä). Lisää muut ainekset soseeseen ja turvota pari minuuttia. Ohenna tarvittaessa nesteellä. Jos käytät munan sijaan pellavansiemeniä, anna taikinan turvota noin 10 minuuttia. Nesteen määrää säätelemällä saa erilaisen koostumuksen: itse annoin taikinan olla sosemaisen lusikoitavaa, jolloin rieskoista tuli meheviä ja pehmeitä. Tiiviimmästä taikinasta tulee hieman leipämäisempiä. Tee siis niin kuin tykkäät! :) Levitä taikina haluamasi kokoisiksi rieskoiksi. Ripottele siemeniä taikinan lisäksi myös pinnalle (paistamisen aikana paahtuneet auringonkukansiemenet ovat ihania) ja kypsennä 225 asteessa noin vartin verran.

torstai 25. helmikuuta 2016

Mitä minä oikein syön kuvina (osa 1/3)

Olen tehnyt tässä viime aikoina muutamia olennaisia huomioita elämän suurten peruskysymysten suhteen:

1) Olen nyt opiskellut ravitsemustiedettä sen verran kauan, että huomaan todella osaavani neuvoa ravitsemusasioita ja perustella ne taustalla olevien mekanismien perusteella. Ketään (tai ainakaan itseäni) ei vakuuta "Syö voita" tai "älä syö voita" -tyyliset neuvot, mikäli ei osata perustella sitä fysiologian periaatteilla, ja mielellään vielä kansantajuisesti (tämä nyt ehkä meni jo jonkun mielestä yli...)

2) Törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka alastani kuullessaan kyselevät neuvoja, kertovat ravitsemukseen liittyvistä ongelmatilanteistaan tai ovat muuten vain kiinnostuneita keskustelemaan aiheesta (jes, aina valmiina!)

3) Herätän selkeästi huomiota eväsrasioineni ja päädyn usein puhumaan ruokavaliostani ja siitä, kuinka minä todellakin syön ja usein, vaikka ulkopuolisen se mielestä kuulostaakin lähinnä pahinta painajaista muistuttavalta dieetiltä.

Joudun luonnollisesti näkemään hieman enemmän vaivaa kuin moni normaalia (käsite, jota monesti kuulee käytettävän ja saa ravitsemustieteilijän karvat nousemaan pystyyn, mutta joka ei itse asiassa kuvaa yhtään mitään, sillä mikä oikein luokitellaan normaaliksi?) ruokaa syövä. Olen kuitenkin tottunut siihen, että keittiössä kuluu aikaa eikä välipala välttämättä ole "menen ja otan jääkaapista"-versio. Ei minulla(kaan) tietenkään ole joka päivä aikaa viettää tuntikausia keittiössä, mutta riittää, että pari kertaa viikossa on, jolloin voi sitten (esi)valmistella useampia juttuja kerralla.

Luontaisesti gluteeniton, maidoton, sokeriton, hiivaton, käytännössä lisäaineeton ja luomua suosiva sekä muutamilla erikoisvaatimuksilla varustettu syöminen saattaa tarkoittaa sitä, että onnistun keräämään viikossa astiallisen biojätettä. Se ei kuitenkaan tarkoita yksipuolista, hankalaa ja mautonta (keittiö)elämää. Ongelmana on ennemminkin runsaudenpula, kun olisi valtavasti kaikkea kiinnostavaa kokeiltavaa :)

Aion avata valintojani ja niiden perusteluita tarkemmin lähiaikoina, mutta sitä ennen pääsette näkemään kurkkauksia arkiruokakuvien muodossa:

Omatekoinen hampurilainen jauhelihapihvillä & hummuksella.

Kaura-kvinoapuuroa chiasiemenillä, vuohenmaitojuustolla ja tuoreilla marjoilla.

Paistettua lehtikaalia, mausteista kanakastiketta ja tattarijauhossa leivitettyjä "lampaankääpäpihvejä".

Kukkakaalipohjainen pizza päärynällä, pinaatilla, vuohenjuustolla ja saksanpähkinöillä <3

Mustikkaproteiinipannaria maapähkinävoilla ja kaakaonibseillä.

Smoothiekulho lisukkeineen.

Salaatti ruusukaaleilla, päärynällä, graavilohella ja vuohenjuustolla.

Appelsiini-mango-vaniljasmoothie mulpereilla ja kurpitsansiemenillä.

Kurkumakalapuikkoja, pannulla haudutettuja porkkanoita ja avokadoa.

Hiivattomia chia-sämpylöitä, vuohengoudaa ja vihanneksia.

Kaurapuuroa, mansikoita, avokadososetta, kikherneitä sekä tuoretta kookosta ja inkivääriä.

Intoa keittiön puolelle teillekin,

~Sofie~