Niin se vain jäi itsenäisyyspäivä taakse, samoin Kuopio hetkeksi aikaa, kun työt Seinäjoella alkoivat. Suomen 98-vuotissynttäreitä odotin malttamattomana, sillä sain kaksi perheenjäsentä vierailulle luokseni. Vieraita saisi käydä useamminkin (tutut hei, jos luette tämän niin kokekaa oikeutetuksi kutsua itsenne kylään!), koska on kiva kokkailla kaikkea uutta ja maistattaa niitä toisilla. Eli saada kriittistä palautetta, omille sapuskoille voi kai sokeutua samalla tavoin kuin mille tahansa asialle. Myönnän kyllä useimmiten tekeväni myös muille tietyn tyyppisiä ruokia, niitä, jotka erityisesti miellyttävät omia makunystyröitäni. Haluaisin saada muutkin ymmärtämään chilin, sitruunan ja inkiväärin taian. Ja sen, ettei maukkaus synny ruokakermapurkillisella tai sokerisilla valmiskastikkeilla, vaan laadukkailla (mikä ei ole synonyymi kalliille) raaka-aineilla ja monipuolisilla mausteilla. Maustamalla ruokaan saadaan "sitä jotakin", joka nykymaailmassa useimmiten pyritään luomaan lisäämällä sokeria, suolaa ja lisäaineita.
Maustaminen on haastavaa, ainakin omasta mielestäni ja olen itse opetellut sitä kokeilemalla. Itselle valmistettu arkiruoka on oivallinen kenttä tälle opettelulle, sillä siinä ei hirveästi häviä, vaikkei joka kerta aivan nappiin menisikään. Hyvin maustettu ei myöskään automaattisesti tarkoita tulista tai sitä, että kaikki maistuu itämaiselta. Eikä aina tarvitse ottaa pientä määrää kymmenestä eri purkista, vaan muutamallakin pääsee pitkälle. Kannattaa kokeilla rohkeasti: kurkuma sopii appelsiinin kaveriksi, suklaa vaatii aina ripauksen suolaa, kaneli taas kuuluu hyvään tomaattikastikkeeseen yhtä olennaisena osana kuin viinietikkakin. Ja jokainen smoothieita harrastava tietää, mitä pari puristusta tuoreesta sitruunasta tai limetistä saa aikaan...
Mausteista ja niiden terveellisyydestä aion kirjoitella kokonaan erikseen, ja tämänkin postauksen fokus oli aivan jossain muualla kuin ylläolevassa mutta joskus sitä eksyy sivuraiteille :) Itsenäisyyspäivänä ulkoilimme Puijolla vesisateessa, mikä ei ollut ollenkaan niin ikävää kuin miltä kuulostaa. Metsä oli jotenkin satumainen, kuin jostakin fantasiaelokuvasta. Vähän vilu pääsi kuitenkin tulemaan, joten ulkoa olikin mukava siirtyä lämpimään sytyttelemään kynttilöitä ja valmistelemaan aavistuksen juhlavampaa (muttei tällä kertaa niin kovin isänmaallista :) ateriaa pääosassaan ranskalaistyyppinen kanapata.
RANSKALAINEN KANAPATA SIPULISELLA RIISIPEDILLÄ
3 annosta
3 broilerin rintaleikettä
2 sipulia
6 valkosipulinkynttä
1 prk säilöttyjä kokonaisia herkkusieniä
2 rkl tummaa riisijauhoa
3 dl punaviiniä (luomu)
2-3 dl kanalientä*
2 rkl tomaattipyreetä
3 laakerinlehteä
suolaa, mustapippuria
(tuoretta basilikaa)
3 dl tummaa puuroriisiä (tai esimerkiksi basmati- tai risottoriisiä)
6 dl vettä
2 sipulia
1-2 rkl kookosöljyä
suolaa & mustapippuria
*keitin edellispäivänä maustamattomia broilerinkoipia ja otin keitinliemen talteen
Mausta rintaleikkeet suolalla ja pippurilla ja ruskista pannulla molemmin puolin. Siirrä suureen uunivuokaan tai kannelliseen pataan. Kuullota pilkottua sipulia samalla pannulla (ei tarvitse huuhdella välissä) ja lisää puristetut valkosipulinkynnet sekä herkkusienet. Ruskista kevyesti ja sekoita joukkoon jauhot. Kaada seos pataan ja mittaa päälle punaviini sekä kanaliemi. Lisää tomaattipyree ja laakerinlehdet ja peitä kannella tai foliolla. Hauduta 200-asteisen uunin alatasolla 1-1,5h.
Valmista haudutuksen loppuvaiheessa riisi: kuullota sipulisilppua kookosöljyssä. Huuhtele riisinjyvät ja laita mukaan kuullottumaan. Mittaa vesi kattilaan ja kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla napakan kypsäksi niin, että vesi on suunnilleen imeytynyt riisiin. Jätä purutuntumaa! Mausta riisi suolalla ja pippurilla. Ota kanapata uunista ja silppua tai revi tuoretta basilikaa päälle.
Tuli pitkästä aikaa kunnolla rauhoituttua, tuplapyhä oli todella tarpeen. Illalla tuli vielä lähdettyä ulos katselemaan, monessako ikkunassa palaa kaksi kynttilää. Linnanjuhlien aikana sainkin sitten yhtäkkisen leipomisinspiraation, joten niitä seurailin keittiöstä käsin ainoastaan sivukorvalla :)
Miten teidän joulukuu on sujunut? Oletteko juhlineet itsenäisyyspäivää tai pikkujouluja?
~Sofie~
Maisemakuvat: Santeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!