Porkkana-punajuuricurry (tämän kevään lemppari!)

Tervehdys taasen, pienen tauon jälkeen. Kalenteri on ollut niin täynnä, ettei suurennuslasikaan auta, kun sekalaisten merkintöjen seasta yrittää hahmottaa, että mitäs tänään pitikään hoitaa. Päivä kerrallaan on menty ja toivottu, ettei tule kovin suuria yllätyksiä. Niin kuin ehkä mahdollisesti muutaman kerran on päässyt käymään. Yksi puhelinsoitto ja päiväsi on uudelleen ohjelmoitu. I do, no problem. Sitä seuraava aavistus siitä, että olet jälleen onnistunut haalimaan reilulla kädellä lisää kalenterintäytettä. Ja jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, mainittakoon, että vaikka tehokas tapaus olenkin, en arvota maailmaani ensisijaisesti sen perusteella, kuinka täynnä kalenterini on. On paljon hauskempaa olla aikaansaava ilman, että tietää aikataulunsa minuutilleen kaksi viikkoa etukäteen. Ehkä alkuvuoden toinen influenssa, tämä 2,5-viikkoinen tapaus, mahdollisesti opetti jotain siitä, miten fiksua on painaa yötä päivää, vaikka kyseessä olisikin vain tilapäinen jakso...

Mutta hei, osoittaakseni, että täällä sitä vielä ollaan pystyssä (ja lähes täysissä voimissa), päätin tehdä paluun lempiruokani kanssa. Sen tämänhetkisen, nimittäin kera kasvispitoisen  & kevyen mutta täyttävän ja ennen kaikkea aisti-ilotulitusta tarjoilevan curryruuan. Koko ajatus lähti yhtäkkisestä tarpeesta saada yhdistää punajuuri ja curry. Not bad idea, at all. Tätä on sittemmin tullut kevään aikana kokkailtua muutamaan kertaan.

Muutamaan kertaan? Älkää antako tiheyden hämätä. Oikeasti voisin elää tällä. Pienenä rajoittavana tekijänä toimii kuitenkin se, että kaltaiselleni siivousneurootikolle punajuurten raastaminen on painajaismaista työtä. Yritän tehdä sen silmät kiinni, etten kokisi pakottavaa tarvetta pyyhkiä jokaista pilkkua välittömästi, jolloin raastamisesta ei luonnollisesti tule mitään. Mutta tämän ruuan vuoksi olen valmis silloin tällöin uhrautumaan. Oikeasti. Suosittelen samaa sinullekin.
Mutta raastathan silti lautasella tiskialtaassa, jooko?

Olen huomannut ruokailujeni menevän koko ajan hieman enemmän vegaaniseen suuntaan, ja esimerkiksi kalkkuna on harvinaista herkkua (tällä en viittaa siihen, etteivät kasvisruuat olisi herkullisia, nehän vasta hyviä ovatkin, vaan eivät enää niin harvinaisia :). Tämänkin ruuan voi kuitenkin ongelmitta valmistaa vegaaniversiona korvaamalla kalkkunan jauhelihan vaikkapa luomutofulla. Marinoi se etukäteen tai käytä kylmäsavutofua.

Tämä ruoka on kätevä eväs, sillä se on hyvää myös kylmänä. Olen eräämmänkin kerran ottanut annoksen lasisessa boksissa mukaani yliopistolle tai treenin jälkeiseksi ruuaksi. Itse en ole lämpimiä kasviksia kummempia lisukkeita kaivannut, sillä annos on oikeasti iso (olen aina syönyt puolet koko satsista kerralla :). Esimerkiksi kvinoa voisi kuitenkin sopia kylkeen erinomaisesti, mikäli kaipaat vielä lisää puhtia.

P.S. Kaikkea uutta jännää on tiedossa, olen mm. päätynyt kouluttautumaan hieman lisää. Siitä lisää myöhemmin, kunhan pääsen kunnolla vauhtiin! Tästä huolimatta yritän ryhdistäytyä myös blogin kanssa, ideoita kyllä olisi, kunhan aikataulu antaa myöden :)

Mukavaa päivää!

~Sofie~

                       

PUNAJUURI-PORKKANACURRY (G, M, V*)

Kahdelle

2 keskikokoista tai 1 iso punajuuri

2 isoa porkkanaa

1-2 sipulia

muutama  valkosipulinkynsi

1 punainen chilipalko

iso pala (2x2cm) tuoretta inkivääriä

2rkl tomaattipyreetä

200g kalkkunan jauhelihaa (myös broileri käy, *vegaaniversioon tofua)

loraus kookosmaitoa tai iso lusikallinen kookosmannaa

loraus vettä

1-2rkl currya (riippuu käyttämäsi seoksen voimakkuudesta)

1/2-1tl kurkumaa

 ruususuolaa ja mustapippuria

(jauhettua korianteria & cayennepippuria)

Paista kalkkunan jauheliha tai tofu (voit myös käyttää aiemmin paistettua, jolloin ruuan tekeminen nopeutuu). Paloittele sipuli, valkosipuli, inkivääri ja chili. Kuullota hetki öljyssä. Kuori ja raasta juurekset karkeaksi raasteeksi ja lisää kuullottumaan. Lisää tomaattipyree, käyttämäsi proteiini, hiukan vettä sekä curry ja anna hautua kannen alla 10-15 minuuttia. Lisää loput mausteet ja pehmennä kookoksella. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Nauti esimerkiksi kevyesti kiehautettujen, vihreiden papujen kanssa!

Miksi tuottaja ei saa sitä minkä ansaitsisi?

Viime päivien uutisointi ja tapahtumat ovat nostaneet esille huolestuttavan epäkohdan, johon liittyen tahdon itsekin jakaa muutaman ajatuksen ja samalla osoittaa tukeni suomalaisille alkutuottajille. Vaikken maataloudesta kovin paljon tiedäkään, arvostan todella alalla työskenteleviä, sillä heidän ansiostaan saamme ostaa puhtaita, kotimaisia ja jalostamattomia elintarvikkeita, joista on mahdollista valmistaa ravitsevaa ja laadukasta ruokaa. Ymmärrän, että maatalouden ahdinko täytyy vihdoin saada näkyväksi ja asioihin puuttua, sillä suomalaisen tuotannon alasajon seuraukset olisivat valtavan laajat ja kestämättömät. Maatalouspolitiikkaan on tultava muutos, jotta saamme pitää laadukkaan, kotimaisen ruuantuotannon jatkossakin. Vai haluaisiko joku syödä ulkomaisia kananmunia tai juureksia?

Samaan aikaan ruuan hinta jo nyt ja mahdollisesti hintojen tuleva nousu aiheuttaa huolta esimerkiksi opiskelijoiden ja eläkeläisten sekä muiden pienituloisten keskuudessa, varsinkin kun tukiin on luvassa isoja leikkauksia (opintotuen leikkauksesta esim. täällä) . Miksi meiltä sitten otetaan, eikä sieltä missä rahaa on?

Koska se on helppoa, tarpeeksi yksinkertaista.

Esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen vuosittaiset kustannukset Suomessa ovat yli 1000 miljardia euroa ja taudin yleistymisen myötä ne myös nousevat jatkuvasti. Kuitenkin lähes jokainen näistä diabetestapauksista olisi ehkäistävissä elintavoilla, jolloin suurin osa hoitokustannuksista karsiutuisi. Tämä on päättäjätasolla yleisesti tiedostettu (ja esimerkiksi opinnoissamme julkisesti esitelty) ongelma, johon ei tahdota puuttua, koska kukaan ei ole valmis ryhtymään vyyhdin purkamiseen. Nykyisessä taloustilanteessa, kaikkine säästöineen ja leikkauksineen tämä tuntuu väärältä. Me siis maksamme kalliisti siitä, että elintapavalinnoista ei välitetä ja ennen kaikkea siitä, ettei tähän epäkohtaan puututa.

Puhtaalla, mahdollisimman paljon kotimaisia sekä sesongissa olevia raaka-aineita suosivalla ja mahdollisimman vähän pitkälle jalostettuja tuotteita sisältävällä ruokavaliolla päästäisiin tässäkin asiassa jo pitkälle. Hintapolitiikkaan vaikuttamalla, ja esimerkiksi kasvisten arvonlisäveron poistamisella voitaisiin vaikuttaa myös siihen, että parempia valintoja voisi tehdä järkevään hintaan. Nämä kaikki ovat valintakysymyksiä, sekä yksittäisten ihmisten että poliittisen päätöksenteon osalta.

Sekä meille ravitsemustieteen alan ihmisille, että Teille, maataloustuottajat, näyttää tulevaisuudessakin riittävän töitä. Toivon, että saatte tekemästänne työmäärästä jatkossa ansaitsemanne korvauksen, ja että se maksetaan sieltä, missä rahaa todellisuudessa on.

~Sofie~

P.S. Pientä valoa tilanteeseen on jo saatukin, sillä muutamia vuosia pyörineet Reko-lähiruokaringit ovat syntyneet tarjotakseen kuluttajille mahdollisuuden ostaa suoraan alkutuottajalta ilman välikäsiä, jolloin tuottaja saa tuotteestaan kunnon hinnan ja ostaja tietää saavansa tuoretta ja laadukasta. Olen itsekin ostanut ringin kautta mm. ihanaa vuohenmaidosta valmistettua jogurttia ja leipäjuustoa :)

Lähteet:

Jarvala ym. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007. Diabetesliitto 2010.

World Health Organization. Diabetes.