Miksi tuottaja ei saa sitä minkä ansaitsisi?

Viime päivien uutisointi ja tapahtumat ovat nostaneet esille huolestuttavan epäkohdan, johon liittyen tahdon itsekin jakaa muutaman ajatuksen ja samalla osoittaa tukeni suomalaisille alkutuottajille. Vaikken maataloudesta kovin paljon tiedäkään, arvostan todella alalla työskenteleviä, sillä heidän ansiostaan saamme ostaa puhtaita, kotimaisia ja jalostamattomia elintarvikkeita, joista on mahdollista valmistaa ravitsevaa ja laadukasta ruokaa. Ymmärrän, että maatalouden ahdinko täytyy vihdoin saada näkyväksi ja asioihin puuttua, sillä suomalaisen tuotannon alasajon seuraukset olisivat valtavan laajat ja kestämättömät. Maatalouspolitiikkaan on tultava muutos, jotta saamme pitää laadukkaan, kotimaisen ruuantuotannon jatkossakin. Vai haluaisiko joku syödä ulkomaisia kananmunia tai juureksia?

Samaan aikaan ruuan hinta jo nyt ja mahdollisesti hintojen tuleva nousu aiheuttaa huolta esimerkiksi opiskelijoiden ja eläkeläisten sekä muiden pienituloisten keskuudessa, varsinkin kun tukiin on luvassa isoja leikkauksia (opintotuen leikkauksesta esim. täällä) . Miksi meiltä sitten otetaan, eikä sieltä missä rahaa on?

Koska se on helppoa, tarpeeksi yksinkertaista.

Esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen vuosittaiset kustannukset Suomessa ovat yli 1000 miljardia euroa ja taudin yleistymisen myötä ne myös nousevat jatkuvasti. Kuitenkin lähes jokainen näistä diabetestapauksista olisi ehkäistävissä elintavoilla, jolloin suurin osa hoitokustannuksista karsiutuisi. Tämä on päättäjätasolla yleisesti tiedostettu (ja esimerkiksi opinnoissamme julkisesti esitelty) ongelma, johon ei tahdota puuttua, koska kukaan ei ole valmis ryhtymään vyyhdin purkamiseen. Nykyisessä taloustilanteessa, kaikkine säästöineen ja leikkauksineen tämä tuntuu väärältä. Me siis maksamme kalliisti siitä, että elintapavalinnoista ei välitetä ja ennen kaikkea siitä, ettei tähän epäkohtaan puututa.

Puhtaalla, mahdollisimman paljon kotimaisia sekä sesongissa olevia raaka-aineita suosivalla ja mahdollisimman vähän pitkälle jalostettuja tuotteita sisältävällä ruokavaliolla päästäisiin tässäkin asiassa jo pitkälle. Hintapolitiikkaan vaikuttamalla, ja esimerkiksi kasvisten arvonlisäveron poistamisella voitaisiin vaikuttaa myös siihen, että parempia valintoja voisi tehdä järkevään hintaan. Nämä kaikki ovat valintakysymyksiä, sekä yksittäisten ihmisten että poliittisen päätöksenteon osalta.

Sekä meille ravitsemustieteen alan ihmisille, että Teille, maataloustuottajat, näyttää tulevaisuudessakin riittävän töitä. Toivon, että saatte tekemästänne työmäärästä jatkossa ansaitsemanne korvauksen, ja että se maksetaan sieltä, missä rahaa todellisuudessa on.

~Sofie~

P.S. Pientä valoa tilanteeseen on jo saatukin, sillä muutamia vuosia pyörineet Reko-lähiruokaringit ovat syntyneet tarjotakseen kuluttajille mahdollisuuden ostaa suoraan alkutuottajalta ilman välikäsiä, jolloin tuottaja saa tuotteestaan kunnon hinnan ja ostaja tietää saavansa tuoretta ja laadukasta. Olen itsekin ostanut ringin kautta mm. ihanaa vuohenmaidosta valmistettua jogurttia ja leipäjuustoa :)

Lähteet:

Jarvala ym. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007. Diabetesliitto 2010.

World Health Organization. Diabetes.