Pääsiäisen raikas hyydykekakku (G, M)

Pääsiäiskakustamme tuli tänä vuonna pirteän keltainen ja raikkaan hedelmäinen, ilman suklaata kuten jo aiemmin lupailinkin. Omasta mielestäni paras kakkuni tähän mennessä, joka sai kehuja myös överisuklaista ( = erilaisilla suklaapatukoilla ja -konvehdeilla koristeltua mokkapalakuorrutteista) mutakakkua palanpainikkeeksi nauttineilta vierailta. Kuitu- ja vitamiinipitoinen sekä luomulaatuisen soijajogurtin ansiosta myös hyvää kasviproteiinia sisältävä kakku ei siten häviä "perinteisille" leivonnaisille sen enempää ulkonäössä kuin maussakaan, mutta takaa kevyen olon vielä toisen palasen jälkeenkin.

Tämä keväinen aurinkokakku ei ole raaka, mutta se valmistuu ilman uunia. Se ei myöskään ole pikapiirakka, vaikka valmistus itsessään on suhteellisen vaivatonta. Eniten aikaa vaatii hyytyminen kuten hyydykekakuissa yleensäkin. Pintaa lukuunottamatta se kannattaa siis tehdä jo edellispäivänä ja hyydyttää yön yli. Itse tosin valmistin kakun aamupäivällä ja lisäsin banaanit ja kiilteen illalla. Ohuehkon päällyskerroksen hyytymiseen (viileässä) riittänee lyhimmillään kuitenkin 1-2 tuntia, joten sen voi hyvin valmistaa tarjoilupäivänäkin.

Raakakakkujen ja muiden sokerittomien tarjottavien ongelmana on usein niiden pieni koko, jolloin niitä on haasteellista valmistaa suuremmalle porukalle (maksamatta itseään kipeäksi pähkinöistä tai mantelijauhoista). Tästä kakusta tuli paitsi kivanmakuinen, myös riittoisa, sillä valmistin sen 24 cm vuokaan, johon aineksia oli juuri sopivasti. Käytin pohjaan saksanpähkinöitä, joiden aromikkuus täydentää upeasti kauran pehmeää makua. Vaihtamalla pohjan pähkinät esimerkiksi manteleihin tai kuorettomiin maapähkinöihin maku miedontuu hieman. Tällöin kakku saattaa soveltua myös pähkinäallergiselle (muistathan kuitenkin varmistaa asian henkilöltä itseltään!)

Olisin halunnut tehdä kakusta täysin vegaanisen, mutta agar-agarin saaminen pikkupaikkakunnalta ei lyhyellä varoitusajalla onnistunut. Tein siten kerralla sekä elämäni ensimmäisen liivatteella hyydytetyn että ensimmäisen maidottomana ja sokerittomana valmistetun "juustokakun". Perinteisesti olen ollut enemmän täytekakkujen ystävä, mutta tämän yksilön ansiosta hyydykekakut onnistuivat nostamaan asemiaan silmissäni. Ehdinkin jo tutkimaan agar-agarin käyttöä ja kunhan onnistun saamaan sitä käsiini, alan opettelemaan vegaanista hyydyttämistä.

Mikäli haluat korvata liivatteen kasviperäisellä vaihtoehdolla, se onnistuu ainakin agar-agarilla. Käytä täytekerrokseen silloin 1dl appelsiinista puristettua mehua ja korvaa liivatteet 4 rkl agar-agar-hiutaleita. Myös jauhe käy, mutta käyttömäärä on luonnollisesti erilainen. Tarkempaa ohjeistusta sekä hyviä vinkkejä vegaaniseen hyydyttämiseen löytyy esimerkiksi Kamomillan Konditorian Liivatteetta keittiössä -nettioppaasta. Aion ehdottomasti testailla näitä itsekin, jolloin tiedossa on tarkempaa ohjeistusta myös blogin puolella.

Miten teidän pääsiäinen sujui? Kuuluiko siihen jotain erikoisempaa tekemistä tai tarjottavaa?

~Sofie~

                                                                                                                     


HEDELMÄINEN HYYDYKEKAKKU (G, M)

Pohja:

3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita

2dl saksanpähkinöitä

2dl pehmeitä kuivattuja taateleita

4 rkl (kiinteä mitta) kookosöljyä

Täyte:

500g maustamatonta (luomusoija)jogurttia

1 prk täysrasvaista kookosmaitoa yön yli jääkaapissa säilytettynä

180-200g mangososetta (100 %, esim. Pirkka tai Bonne)

1dl erytritolia (tai kookossokeria maun mukaan)

1/2tl vaniljajauhetta

1 sitruunan raastettu kuori

10 liivatelehteä tai vastaava määrä vegaanista hyydykeainetta

1/2dl appelsiinista puristettua mehua

Päällyskerros:

3 isoa banaania (tai muita hedelmiä)

1/2dl erytritolia (tai kookossokeria)

5 liivatelehteä

1dl appelsiinista puristettua mehua

1dl vettä

Vuoan koko: noin 24 cm

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Pilko taatelit ja sekoita ne yhdessä kauran ja pähkinöiden kanssa rouheiseksi seoksi esimerkiksi tehosekoittimen sykäystoiminnon avulla.  Lisää sulatettu kookosöljy ja painele massa vuoan pohjalle. 

Laita täytteen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Avaa kylmässä säilytetty kookosöljypurkki pohjasta (ota terveellinen kookosvesi talteen muuta käyttöä varten) ja kaavi kiinteä osa kulhoon. Vatkaa kuohkeaksi. Sekoita toisessa kulhossa soijajogurtti, mangosose, sitruunan kuori, makeutus ja vanilja. Yhdistä varoen kookoskermavaahdon kanssa ja tarkista maku. Purista appelsiinin mehu ja kuumenna pienessä kattilassa kiehuvaksi. Lisää kuivaksi puristetut liivatelehdet yksitellen ja sekoita. Anna seoksen jäähtyä muutama minuutti ja kaada täyteseokseen ohuena nauhana, koko ajan huolellisesti sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja nosta hyytymään viileään vähintään 6 tunniksi tai yön yli.

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 10 minuuttia. Sekoita vesi appelsiinista puristettuun mehuun ja kuumenna puolet seoksesta kiehuvaksi yhdessä makeutuksen kanssa (toinen osa lisätään myöhemmin nopeuttamaan jäähdytystä). Liuota kuivaksi puristellut liivatelehdet seokseen ja lisää loppu neste. Anna jäähtyä noin 15 minuuttia. Viipaloi banaanit ohuehkoiksi vinoviipaleiksi. Jos käytät muita hedelmiä, viipaloi ne ohuiksi. Asettele hedelmät hyytyneen täytteen päälle ja kaada pinnalle (edelleen nestemäinen) kiilleseos. Hyydytä jääkaapissa 1-2 tuntia tai yön yli ja tarjoile viileänä.

P.S. Kakku on parhaimmillaan mahdollisimman tuoreena, joten valmista se mieluiten korkeintaan päivää ennen tarjoilua.

Kahden rieskan aamu

Sain viime viikolla pikkusiskoni muutamaksi päiväksi luokseni lomailemaan ja päätin sunnuntaiaamun kunniaksi järjestää meille minibrunssin. Keittiön sijaan katoin aamiaisen sängyn viereen matolle, jossa fiilistelimme kiireetöntä aamua kaikessa rauhassa. Koska halusin kehittää jotain muuta tarjottavaa kuin puurovariaation numero 135 (vaikka se varmasti hyvää olisi ollut sekin), päädyin kaappien sisältöä tutkaillessa pariin pikaiseen leipään, raikkaaseen smoothieen sekä kasviksiin & tahiniin, kruunattuna hyvällä teellä.

Leivoin edellisiltana superhelppoa mutta paljon kehuja kerännyttä kaurarieskaa erääseen tilaisuuteen, joten päätin valmistaa sitä pienen annoksen myös meidän aamupalallemme. Itse olen kuitenkin erityisen mieltynyt erilaisiin viljattomiin (ja usein kasvispitoisiin) leipiin ja leipäsiin, joten halusin valmistaa samalla uunin lämmityksellä myös toisenlaisen version. Jääkaapissa majailleet neljä viimeistä luomuporkkanaa muodostivat pohjan mausteisille porkkanarieskoille, jotka saivat paitsi kirkkaan värinsä myös kivan makuvivahteen kurkumasta. Maistuivat muuten melko paljon kaupan porkkanaletuille, niille pienille einesvehnäletuille, joita sai pienenä aivan liian harvoin, mutta joista kovasti tykkäsin. Tai ehkä aika kultaa muistot, mutta joka tapauksessa kypsän porkkanan ja joidenkin mausteiden yhdistelmä aikaansaa aina flashbackin jonnekin sinne lapsuuden herkkuhetkiin. Vaikka väitän, että nämä rieskat (samoin kuin itse tehdyt porkkanaletutkin) voittavat maussa Atrian tavaran mennen tullen (ainesosaluettelosta nyt puhumattakaan...) Mikäli rieskoista haluaa miedompia, voi muut mausteet jättää pois ja käyttää pelkästään kurkumaa.

Kaurarieska maistuu erityisesti puuron ystäville. Taikina kannattaa jättää melko löysäksi, lusikan avulla helposti pellille levitettäväksi. Lisää siis vettä sen verran, että saat puuromaisen seoksen. Jos käyttämäsi kaurahiutaleet ovat isoja, niitä voi puristella käsin hieman hienommiksi ennen kosteiden ainesten lisäämistä. Lisäsin veden kiehautettuna, jolloin taikina puuroutui paremmin. Ja lienee sanomattakin selvää, että kyseisen "puuron" olisi mieluusti pistellyt suuhun sellaisenaankin :)

Tällä rieskakattauksella ja yhdellä suosikkismoothieistani (annokseen tulee vajaa 1dl vettä, 1rkl chiaa, päärynä, puolikas pieni avokado, reilu 1dl mustikoita, 0,5dl maustamatonta heraproteiinia, 1tl spirulinaa) oli hyvä aloittaa päivä. Uusia leipäohjeita kokeilen aina mielelläni, joten sellaisia saa mieluusti jakaa :)

P.S. Pakko vielä mainita, että varsiselleri, vihreä omena ja tahini ovat melko täydellinen yhdistelmä... Ei siis kannata pelätä sellerin voimakasta makua, vaan tarttua rohkeasti tuohon ravintorikkaaseen kasvikseen (ulkomainen mieluiten luomuna, koska kerää herkästi torjunta-aineita).

~Sofie~

MAAILMAN HELPOIN KAURARIESKA

1 pellillinen

6dl (pieniä) kaurahiutaleita

noin 5-6dl kuumaa vettä

50g voita sulatettuna

1tl suolaa

hiukan hunajaa

1-2rkl chiasiemeniä (tai vaikka pellavaa)

Pinnalle seesaminsiemeniä halutessasi

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa ja lisää vesi, voisula ja hunaja. Anna turvota muutama minuutti ja kaada löysähkö taikina pellille leivinpaperin päälle. Levitä lusikalla tasaiseksi ja ripottele halutessasi pinnalle siemeniä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia tai kunnes leipä on sopivan kypsä. Tarjoile mieluiten uunituoreena. Ylijäänyt rieska kannattaa säilyttää huoneenlämmössä leivinliinalla peitettynä, ei tiiviissä rasiassa, ja syödä parin päivän kuluessa.

MAUSTEISET PORKKANA-KURKUMARIESKAT

3-4 kpl

4 keskikokoista porkkanaa (noin 250g sosetta)

3rkl kookosjauhoja

1tl psylliumjauhetta

1 kananmuna (voi korvata 1rkl pellavansiemeniä & 2-3rkl vettä)

1rkl sulaa kookosöljyä

1/2-1tl kurkumaa

ripaus cayennepippuria & mustapippuria

oreganoa

tarvittaessa loraus vettä 

auringonkukansiemeniä

Höyrytä ja soseuta porkkanat tai käytä aiemmin valmistamaasi sosetta (ei tarvitse olla lämmintä). Lisää muut ainekset soseeseen ja turvota pari minuuttia. Ohenna tarvittaessa nesteellä. Jos käytät munan sijaan pellavansiemeniä, anna taikinan turvota noin 10 minuuttia. Nesteen määrää säätelemällä saa erilaisen koostumuksen: itse annoin taikinan olla sosemaisen lusikoitavaa, jolloin rieskoista tuli meheviä ja pehmeitä. Tiiviimmästä taikinasta tulee hieman leipämäisempiä. Tee siis niin kuin tykkäät! :) Levitä taikina haluamasi kokoisiksi rieskoiksi. Ripottele siemeniä taikinan lisäksi myös pinnalle (paistamisen aikana paahtuneet auringonkukansiemenet ovat ihania) ja kypsennä 225 asteessa noin vartin verran.

Punajuuri-suklaacupcakes

Joku ehkä muistaa, että vietin itsenäisyyspäivän illan keittiössä leipomisinspiraation innoittamana. Punajuuri-suklaakakku oli pyörinyt mielessä alkusyksystä lähtien ja pikkuhiljaa kaipasin jo toteutustakin (kandi vain on viime kuukausina vienyt voiton ruuanlaitosta, leipomisesta puhumattakaan...) Siis punajuurta ja suklaata, kaikki muu oli jokseenkin hämärän peitossa. Ainesten lisäilyn ja ainakin kymmenen maistetun lusikallisen jälkeen päätin taikinan olevan valmis ja kaavin sen kakkuvuoan sijaan muffinivuokiin.

Parasta näissä on ehkä se 'pieni' polte, jonka cayennepippurin lisääminen synnytti. Kai jokainen chili-suklaakakun tietää? Tai vähintään Fazerin chilisuklaan, joka tosin ei saavuta sitä kaakaon ja tulisuuden autenttista yhdistelmää, koska suklaa ei ole oikeasti tummaa. Näissä halusin korjata asian käyttämällä raakakaakaomassaa eli 100% suklaata. Tämän voi kuitenkin korvata ruokakaupoista löytyvällä mahdollisimman tummalla suklaalla (85-90%).

Koska muffinssit ovat aavistuksen tylsiä, nimesin nämä muitta mutkitta amerikkalaiseen tapaan kuppikakuiksi. Kunnon kuppikakut vaativat tietenkin kuorrutuksen, joka ei ollut ongelma, sillä rasiallinen pehmeää vuohenjuustoa oli majaillut jääkaapissa jo hyvän aikaa. Ongelma oli sen sijaan se, että halusin pursottaa kuorrutteen mutten omista siihen sopivaa kapinetta (Prisman -15% päivät saivat kyllä kehittämään kaikenlaisia tarpeita, mutta pursotin jäi hyllyyn, koska en osannut valita [epäekologisten] kertakäyttöpussien ja pestävän [mahdollisesti epämääräisestä materiaalista valmistetun] version välillä). Päädyin siihen ratkaisuun, että kuorruttaminen tapahtuu vasta "kotona" Etelä-Pohjanmaalla, sillä mitäpä siellä ei keittiöstä löytyisi. Samalla sain sitten myös testata niiden kertakäyttöisten pursotinpussien toimivuuden. Lopputuloksesta saattaa huomata, että pursottamista kannattaa hieman harjoitella tai antaa suosiolla kondiittorin urasta haaveilevan siskon hoitaa homma seuraavalla kerralla...

Vatkasin kookosvedellä notkistetun vuohenmaitotuorejuuston sekaan kookoskermavaahtoa, jolloin yhdistelmästä tuli kuorrutemaisempi. Jos vuohenjuustot eivät innosta, voi kuorrutteen valmistaa myös pelkästä (psylliumjauheella jämäköitetystä) kookoskermavaahdosta tai käyttää tavallista, maustamatonta tuorejuustoa. Pehmeä vuohenjuusto on kuitenkin miedon makuista, eikä esimerkiksi pikkusiskoni sitä syödessään huomannut. "Ihan totta, ooksä syöttäny mulle vuohenjuustoa etkä kertonu!"

Onnistuin synnyttämään itselleni näihin lähes himon, ja ollessani töiden vuoksi useamman päivän poissa kyselin toiveikkaana mahdollisten jäljellä olevien kuppikakkujen perään. Viimeinen yksilö suostuttiin jalosti heittämään kuorrutteineen päivineen pakastimeen odottelemaan. Kakkuset tosin säilyvät useamman päivän jääkaapissakin. Suosittelen valmistamaan isomman satsin kerralla ja kuorruttamaan vain osan.

Näistä voi nautiskella pilvisenä ja hämäränä talvipäivänä. Sellainen sunnuntai täällä on tänään, valoisaa ei ole kunnolla ollut lainkaan ja taivaalta tipahtelee hiljakseen lunta. Kohta alkaa taas valo lisääntyä, otetaanhan sitä ennen tunnelmasta ilo irti?

~Sofie~

CHILILLÄ SÄVÄYTETYT

PUNAJUURI-SUKLAAKUPPIKAKUT

8 kpl

2dl punajuurisosetta

0,75dl sulaa kookosmannaa tai kookosöljyä

100g raakakaakaomassaa tai tummaa suklaata

0,5-1dl kauramaitoa 

2 kananmunaa

2rkl (0,3dl) luomuperunajauhoja (+0,5dl jos et käytä proteiinijauhetta)

1,5dl heraproteiinijauhetta (käytin stevialla makeutettua vaniljaheraa)

0,75dl täysjyväriisijauhoa tai kotimaista tattarijauhoa tms.

0,5dl kookossokeria

2-3rkl (raaka)kaakaojauhetta

2tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

1/4tl cayennepippuria (jätä pois mikäli et halua tulista potkua)

maun mukaan steviaa tai erytritolia 

tai enemmän kookossokeria 

Kuorrutus:

1 rs (125-140g) (vuohenmaito)tuorejuustoa

1tlk täysrasvaista kookosmaitoa yön yli kylmässä säilytettynä

1/2rkl hunajaa tai kookossokeria

0,5tl punajuurisosetta värjäämiseen

Sulata raakakaakaomassa tai suklaa vesihauteessa ja sekoita se sulatetun kookosmannan tai kookosöljyn kanssa punajuurisoseeseen. Lisää munat ja puoli desiä kauramaitoa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Mikäli taikina tuntuu liian jämäkältä, lisää vielä kauramaitoa sekä tarpeen mukaan makeutusta (muista, että kaakao "imee" kypsyessään makeutta, joten taikina saisi olla hieman makeampaa kuin mitä lopputuloksesta haluaa). Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja kypsennä 200-asteisen uunin keskitasolla 10-15min. Tarkkaile kypsymistä, kuppikakut ovat valmiit kun haarukkaan ei jää taikinaa. Anna jäähtyä täysin.

Avaa jääkaapissa säilytetty kookosmaitotölkki pohjasta ja ota kookosvesi talteen. Notkista tuorejuusto lorauksella kookosvettä. Kaavi kookosmaidon valkoinen osa kulhoon ja vatkaa kuohkeammaksi. Lusikoi noin 2dl kookosvaahtoa tuorejuuston sekaan. Lisää makeutus ja punajuurisose ja vatkaa tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ainesosia. Laita seos hetkeksi jääkaappiin tiivistymään. Pursota tai levitä kuorrute täysin jäähtyneiden, mielellään yön yli kylmässä säilytettyjen kuppikakkujen päälle ja koristele halutessasi esimerkiksi kookoshiutaleilla, kaakaonibseillä tai rouhitulla raakasuklaalla.

Kuorrutetta jäi jonkin verran yli, mutta ei hätää, se maustoi yllättävän hyvin puuron ja jopa tomaattipohjaisen ruuan (tomaatin kanssa pieni makeus on vain plussaa, sillä se häivyttää metallista ominaismakua). Lopun kuorrutteen voi myös syödä marjojen kanssa sellaisenaan tai vaikka pannarin päällä.

Aatonaaton mutakakku joulumausteilla

Jouluterveiset Lapista! Posket on saatu punaiseksi ja varpaat ja sormet jäähän viidentoista asteen pakkasessa, joka taas yhtäkkiseltään tuntuu kovin kylmältä. Mutta oi että, lunta maa valkoisenaan ja huurteiset puut, joulun tunnelma löytyy todella täältä! Eilisillan hiihtolenkillä piti suorastaan pysähtyä ihailemaan lumisia kuusia kuunvalossa, luonto oli kuin suoraan lapsuuden joulukirjoista.

Tämä on ensimmäinen joulumme Pohjoisessa ja vaikka maanantain matkalla tein vielä pikkuisen opiskelujuttuja, arki tuntuu jääneen kauas kotikonnuille. Pikaiset joulusiivoukset tehtiin täälläkin (kotona jäi nyt vähän vähemmälle...) ja nyt saa pikkuhiljaa alkaa virittäytyä jouluun. Onneksi meillä on mukana pieni, täpötäydessä autossa "salakuljetettu" pöytäkuusi, joka on valoineen ja hopeanauhoineen toimittaa joulukuusen virkaa ainakin tunnelman luojana (tuoksua vaan on ikävä...)

Kinkku paistettiin jo eilisiltana, ja täytyy myöntää, että kyllähän se erityisen hyvältä maistuu uunituoreena. Kerran vuodessa. Dijoninsinapilla ja tällä kertaa mantelilastukuorrutuksella.
Muuten ruokapuolella ei tulla kulkemaan aivan sitä perinteisintä reittiä. Graavikalaa ja salaatteja kylmällä rucolakastikkeella. Porkkanalaatikko löytyy, vaan ei tavanomaisena: minun versiossani kun on kvinoaa, tähtianista ja kookosöljyä. Joulukarkeiksi olen askarrellut jo hyvissä ajoin parit suklaat viime vuoden joululahjakirjastani. Melko pelkistettyä mutta riittävän juhlavaa. Joulupuuroksi keittelen tänä vuonna tätä kvinoapuuroa, joka nautitaan sokerittoman luumusoseen ja kanelin kera, mantelia unohtamatta.

Tälle päivälle leivoin suklaisen, jauhottoman mutakakun inkiväärillä ja kanelilla maustettuna. Bataatin ansiosta koostumus oli ihanan taikinainen ja tuhdin oloinen vaan ei aiheuttanut tuhtia oloa parin-kolmenkaan palan jälkeen, antoi ainoastaan sopivasti energiaa sai pakkasjuoksua ja kehonpainotreeniä varten. Itse tykkäsin mehevän kosteasta rakenteesta tosi paljon (onko muuten olemassa mitään, mikä ei taikinana maistuisi paremmalta kuin kypsennettynä?), mutta enemmän kakkumaisen koostumuksen halutessaan kannattaa käyttää hieman enemmän psylliumia tai lisätä vaikka hieman kookosjauhoja. Myös tämä kakku, kuten lähes kaikki kasvissoseita sisältävät leivonnaiset, paranee säilytettäessä yön yli viileässä. Tee siis mieluiten jo edellisiltana.

Tämän kakun myötä toivottelen teille rauhallista joulua ja hiljennyn itsekin sen sanoman äärelle.

~Sofie~

JOULUINEN MUTAKAKKU

3,5dl soseutettua bataattia

2 luomumunaa

1dl kookossokeria

1dl tummaa kaakaojauhetta

0,5dl jotakin kasvimaitoa tai vahvaa kahvia

0,5dl sulaa kookosöljyä

1-2rkl psylliumjauhetta

1tl leivinjauhetta

1tl ruokasoodaa

2tl sitruunamehua

0,5tl inkivääriä

1tl kanelia tai kardemummaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään, lisää viimeisenä kookosöljy ja sen verran psylliumia, että saat taikinaan haluamasi koostumuksen (mitä vähemmän psylliumia, sen taikinaisempi koostumus). Levitä taikina voideltuun kakkuvuokaan ja kypsennä 175 asteessa noin tunnin ajan. Anna vetäytyä kylmässä mielellään yön yli.

kuvat: Santeri

Uunipannarin päivitys - porkkanasosepannari

Täällä Itä-Suomessa on sadellut tämän päivän aikana pienen pieni kerros lunta, mikä saa aikaan sen, että on heti paljon joulukuisempi olo. Minua odottaa tänä iltana vielä mutakakun leipomisurakka, sillä olen luvannut huolehtia erään pikkujoulutapahtuman potentiaalisista gluteenittomista vieraista. Eli ilahduttaa sellaisella perinteisellä sokeriversiolla (juu, ostin sen sokeripussinkin sitten ensimmäistä kertaa elämässäni). Tänne blogiin päätyy kuitenkin vähän toisenlainen ohje, porkkanainen pannari, jota suosittelen sitä mutakakkua enemmän (vaikka voihan senkin valmistaa laadukkaista ainesosista, minkä aion jossakin välissä ehdottomasti tehdä. Suklaan ystävät, stay tuned...)

Porkkanasose tekee pannarin rakenteesta ihanan kostean, jolloin se muistuttaa enemmän tavallista korkeaksi kohoavaa ja mehevää uunipannaria, millaista on muuten vaikea saada aikaan gluteenittomasti. Rakenne on yleensä joko kuiva ja tiiliskivimäinen tai sitten kirjaimellisesti litteä kuin pannukakku. Sose antaa myös runsaasti makua, joka lienee sen tärkein ansio. Enkä nyt mene vähättelemään sitä puoltakaan, että on se vaan niin mukavaa piilottaa kasviksia kaikkialle, niitä kun ei ihan helposti tule liikaa syötyä. Meneehän sinullakin vähintään kilo päivässä?

Kerran olen tehnyt tätä pannaria myös lanttusoseesta, ja miksei punajuurikin siihen kävisi (varsinkin jälkkäriversioon kaakaojauheen kanssa...) Pannarin voi tehdä kahdella tapaa, joko suolaisena, jolloin se menee ruokanakin salaatin tai esimerkiksi paistetun jauhelihan kera. Makean voikin sitten tarjoilla vaikka omatekoisen puolukka-banaanisorbetin kanssa. Sellaisenaan puolukat taas sopivat molempiin. Makeaa pannaria tehdessä taikinaan voi vaniljan lisäksi laittaa myös ne perinteiset porkkanakakkumausteet, inkiväärin, kanelin ja muskotin. Itse pidän enemmän suolaisesta pannukakusta, koska en ole suuri makean ystävä enkä oikeastaan välitä porkkanapiirakoistakaan. Jos kuitenkin miellät uunipannarin makeaksi ruokalajiksi tai rakastat porkkanakakkua, tee (elämästä) makeampaa :)

Vinkki! Mikäli et osaa valita vaihtoehtojen välillä, jätä mausteet, suolaa lukuunottamatta, kokonaan pois. Silloin täytteet voi valita fiiliksen mukaan mutta maku on edelleen kivan porkkanainen :)

Jauhoiksi sopivat melkein mitkä tahansa luontaisesti gluteenittomat (= eivät sisällä gluteenitonta vehnätärkkelystä eikä muitakaan keinotekoisesti gluteenittomiksi tehtyjä ainesosia) jauhot. Suosittelen sekoittamaan vähintään paria eri laatua, näin lopputulos on maukkaampi. Itse käytin tällä kertaa desin täysjyväriisijauhoja sekä puoli desiä sekä tattari- että soijajauhoja. Muistathan, että mikäli käytät osana kookosjauhoja tai psylliumia, niiden määrä suhteessa nesteen määrään poikkeaa ohjeesta kuitupitoisuuden aiheuttaman tehokkaan "imukyvyn" vuoksi.

PORKKANAPANNARI

piirakkavuokaan (pellille tuplamäärä)

300g porkkanasosetta

2dl luontaisesti gluteenittomia jauhoja (esim. täysjyväriisi-, tattari- ja kaurajauhoja)

2,5dl luomusoija- tai kauramaitoa

2 kananmunaa

1rkl sulatettua kookosöljyä (tai oliiviöljyä)

0,5tl ruususuolaa

(hiukan valkopippuria tai muskottipähkinää)

Makeaan versioon (jätä pippuri pois):

0,5tl vaniljajauhetta

steviaa maun mukaan

Sekoita kaikki ainekset keskenään, lisää mausteita sen mukaan, haluatko suolaisen vai makean pannarin. Älä kuitenkaan jätä suolaa pois makeasta versiostakaan! Anna taikinan turvota noin 20 minuuttia (tai uunin lämpenemisen ajan) ja paista 225-asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 20 minuuttia. Tarjoa lämpöisenä tai kylmänä esimerkiksi puolukoiden ja porkkanaraasteen kanssa.

Mukavaa loppuviikkoa,

~Sofie~

Isänpäivän brunssi

Isänpäivän aamu valkeni marraskuiseen tapaan harmaana ja vähän sateisenakin, joten huolella valmisteltu, tavallista runsaampi aamiainen sopi erityisen hyvin päivän aloitukseksi. Oikeastaan lievä hämäryys vielä kymmenen aikaan toi kivan lisäsäväyksen brunssille, sillä sai huoletta sytytellä kynttilöitä tunnelmaa luomaan. Niistä isäni pitää valtavasti, kuten koko hämärästä vuodenpuoliskosta muutenkin. Häneltä olen luultavimmin perinyt tunnelmaviehätykseni, sillä en kärsi mistään kaamosmasennuksista tai -väsymyksistä, vaan iloitsen mahdollisuudesta kuunnella sateen ropinaa ja polttaa kynttilöitä. Ja ihailla paljasta, väritöntä maisemaa lehdettömine puineen ja harmaan eri sävyin laveerattuine taivaineen.

Mutta sitten runollisesta alusta takaisin itse isänpäivään. Meillä on pienestä asti ollut tapana sekä äitien- että isänpäivänä laittaa aamiainen valmiiksi juhlakalun nukkuessa yrittäessä kuluttaa aikaa sängyssä mahdollisimman pitkään. Pöydän kattamisen jälkeen olemme menneet laulamaan onnittelulaulun lahjojen ja korttien kanssa (joita on riittänyt, vaikka määrä on vuosien saatossa ehkä hieman pudonnut...) Tänä vuonna tiesin pääseväni isänpäivän viettoon kotiin Etelä-Pohjanmaalle, joten päätimme yhden siskoni kanssa viedä aamupalan "nextille levelille" järjestämällä perusaamiaisen tilalle brunssin. Muutama kotona viettämäni päivä kului siis suurelta osin etukäteisvalmisteluissa mutta onneksi sain ihanan ystäväni lauantaina meille moneksi tunniksi leipomaan kakkua omalle isälleen samalla, kun itse valmistin muffinsseja ja paahdoin parsakaalia.

Kaikki oli kuitenkin vaivan arvoista, sillä onnistuimme yllättämään ja ennen kaikkea ilahduttamaan päivänsankaria kiitettävästi. Odotettavissa olleiden teeleipien, tavanomaisten leivänpäällisten ja kahvin sijaan pöytään olikin katettu sitruunaista lohta, porkkana-sipulimuffinsseja, paahdettuja kikherneitä, juustoja, uunipunajuuria ja -parsakaalia, munakoisotahnaa, siemennäkkäriä sekä erilaisia tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Jälkiruuan osuuden hoiti viljaton mintulla maustettu suklaatäytekakku. Juustoja lukuunottamatta brunssi oli toteutettu gluteenittomana, maidottomana ja sokerittomana.

Sitruunalla maustettu lohi oli mielestäni erityisen onnistunut. Tein sen edellisenä päivänä, joten   maut olivat ehtineet tasaantua. Mausteet kannattaa pitää yksinkertaisena, sillä tässä pääsosassa toimii sitruuna. Raastetun kuoren ansiosta se maistuu voimakkaana muttei läpitunkevana, sopien täydellisesti kylmänä tarjoiltavan kalan omaan makuun.

SITRUUNAINEN LOHI

1 (noin 600-700g) lohifilee

1 luomusitruuna
laadukasta suolaa
mustapippuria

Laita lohifilee uunivuokaan ja mausta suolalla ja pippurilla. Raasta hyvin pestyn luomusitruunan kuori ja purista mehua varoen lohen päälle. Ripottele kuoriraaste pinnalle ja kypsennä 200-asteisessa uunissa kalan koosta riippuen noin 25-30 minuuttia. Varo ylikypsentämistä, lohi on parhaimmillaan aavistuksen punertavana, jolloin sen mehevyys ei katoa ja ravintoaineetkin säilyvät paremmin. Tarjoile kylmänä esimerkiksi erilaisten kasvisten, kuten salaattien ja rucolan kanssa.

Porkkana-sipulimuffinsseja valmistettiin samasta taikinasta (jakautuvien mielipiteiden vuoksi) kahta laatua: puolet vuohenjuustolla ja puolet ilman. Nämä muffinssit ovat yksi suosikeistani, olen leiponut niitä moneen kertaan. Pieni määrä voimakasta juustoa (käytin paikallista vuohen gruyere -tyyppistä juustoa) kruunaa leivonnaiset, mutta sipulien ansiosta ne ovat erittäin maukkaita ilmankin.

PORKKANA-SIPULIMUFFINSSIT

noin 15 kpl

3dl (pieniä) kaurahiutaleita

2dl täysjyväriisijauhoa

2tl leivinjauhetta

1tl laadukasta suolaa

1tl timjamia

2 porkkanaa

2 sipulia

3-4 valkosipulinkynttä

1 kananmuna

2dl kauramaitoa

vajaa 0,5dl oliiviöljyä

halutessasi noin 0,5dl raastettua voimakasta (vuohen)juustoa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Lisää kuiviin aineksiin kasvikset, kauramaito, öljy ja kananmuna sekä juusto jos käytät sitä. Sekoita tasaiseksi ja jaa muffinivuokiin. Kypsennä 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia kunnes pinta saa hieman väriä. Tarjoile lämpiminä tai kylminä.

Juhlitteko te isänpäivää jollakin erityisellä tavalla?

~Sofie~

Yhden kulhon piirakka

Mittaa ja sekoita. Siinä se.
Lupasin omenapiirakan ohjeen vielä jakaa, joten tänään olisi tarjolla pikapiirakkaa. Marjapiirakan tekeminen onnistuu nopeammin kuin uuni lämpenee, ilman kulhoa ja mittalusikoita ihmeempiä välineitä. Omenoita käyttäessä täytyy vielä viipaloida omppuset, kanelin huolellista ripottelua unohtamatta. Valitse itse, mikä on ehtimisen/viitsimisen/jaksamisen/malttamisen tasosi tällä kertaa.

Leipominen joka tapauksessa kannattaa. Aina kun se edes käy mielessä. Eli nyt. Tai viimeistään sitten, kun olet ensin keittänyt omenasosetta. Sen jälkeen onkin hyvä syy kutsua vieraita. Tai syödä koko terveysherkku itse, miksei niinkin. Itse tarjosin piirakkaa viime viikolla ystäväporukalle. Tykkäsivät. Joten pidemmittä puheitta reseptiin...

Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Voitele piirakkavuoka (halk. ~24cm) kookosöljyllä ja kaada taikina vuokaan. Asettele pinnalle omenaviipaleet tai marjat ja viimeistele kookossokerilla ja kanelilla. Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes piirakka on juuri kypsynyt (haarukkaan ei jää taikinaa). Älä ylipaista, vaan jätä piirakka aavistuksen meheväksi. Tarjoile sellaisenaan tai esimerkiksi kookosmaidosta, kananmunasta & vaniljajauheesta keitellyn vaniljakastikkeen kanssa.

Huomio 1. Piirakka on vain kevyesti makea, omaan makuuni juuri sopiva. Jos kuitenkin olet suuri makean ystävä, ei hätää, lisää vain kookossokerin (tai stevian) määrää.

Huomio 2. Taikina on hyvää, ei siis kannata olla turhan tarkka kun kaapii taikinaa vuokaan :)

Mukavaa viikonloppua (josta tuore leivonnainen tekisi varmaan entistä mukavamman...)!

~Sofie~

Omenainen kaurarieska

Toivottavasti sielläkin on ylitarjontaa kotimaisista omenoista! Huhupuheet huonosta omenasadosta eivät onneksi ainakaan mummolan puita koskeneet, joten kuljetin ison säkin mukanani Suomen poikki tänne itään (kiitos isälle autokyydistä, junassa tavaramäärä olisi ehkä herättänyt vähän turhankin paljon huomiota). Sosetta olen niistä tehnyt, ja ruokaa. Omenoista juu, sopivat esimerkiksi kanan kanssa mitä parhaiten. Kotireissulla omenoiden ylitarjonta synnytti kuitenkin mieliteon hedelmäiseen peltileipään.

Halusin ujuttaa mukaan sekä tuoretta että soseutettua omenaa, jotta maku varmasti tulisi esiin myös valmiissa leivässä (jostain syystä taikinoissa maut tuntuvat usein olevan voimakkaampia kuin kypsennetyissä leivonnaisissa). Makeuden taas oli tarkoitus pysytellä sivuosassa, sillä vaikka esimerkiksi banaanileivästä pidänkin, hedelmien lisääminen saattaa saada leivän muistuttamaan enemmän kakkua - tai kauraan yhdistettynä jopa omenapaistosta. Osittain tästä syystä päätin antaa yksinkertaisuudelle hieman enemmän tilaa jättämällä pois sekä perinteiset omppumausteet että siemensattumat.

Käytin taikinaan muutaman keltuaisen rasvaa tuomaan, niitä kun oli taas kertynyt jääkaappiin puuronkeiton jäljiltä mukava määrä (hitsi kun noille on niin vaikea keksiä hyötykäyttöä! Yhden kerran erehdyin laittamaan kesäkurpitsapuuroon kokonaisen munan eikä maku ollut ollenkaan yhtä hyvä...) Erottelupuuhiin ei kuitenkaan kannata varta vasten ryhtyä, joten jos et tarvitse muuhun kokkailuun pelkkiä valkuaisia, korvaa keltuaiset kookosöljyllä tai luomulaatuisella voilla.

OMENAINEN KAURARIESKA

4dl (pieniä) kaurahiutaleita

1,3dl mantelijauhetta

2rkl psylliumhiutaleita (tai noin 1rkl jauhettua)

2tl leivinjauhetta

3/4tl ruususuolaa

1,3dl omenasosetta

3,5dl omenaraastetta

2,5dl kauramaitoa

2 keltuaista (tai 25g sulaa voita tai kookosöljyä)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Raasta omenat ja lisää raaste, omppusose sekä maito ja keltuaiset. Sekoita tasaiseksi ja levitä pellille leivinpaperin päälle makusi mukaan noin 0,5-1cm paksuiseksi levyksi. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes leipä saa väriä ja tuntuu kypsältä. 

Leivänpäällyksistä suosikikseni nousi kookosöljyn ja lehtikaalin yhdistelmä. Myös avokado sopi. Ja koska valkosipuli tuntuu kaveeraavan omenan kanssa yllättävän hyvin, jokin valkosipulinen (papu)tahna olisi suunnitelmissa seuraavan pellillisen yhteydessä.

Oikeasti, taisin rakastua tähän rieskaan. Uunista tulon jälkeen se oli ihan hyvää. Illalla ehkä vähän parempaa. Ja parin päivän päästä niin hyvää, että harkitsen uutta pellillistä - heti, nyt tai kohta! Ei siis huolta, jos kaikkea ei ehdi tuoreena syömään, tämä ei näytä pienestä säilytyksestä kärsivän :)

Edit: Seuraavan pellillisen tein kookosöljyllä ja olisin voinut syödä koko leivän suoraan uunista ottamisen jälkeen! Vaan eipä ollut moittimista päivää myöhemminkään...

Nyt lähden treenaamaan ja sen jälkeen voisi alkaa leipomispuuhiin. Kandinkin teko luistanee huomattavasti paremmin tuoretta rieskaa mutustellessa...

~Sofie~

Piparminttupannarit

Minttu on kiva maku. Se toimii kuorrutteissa, hyydykekakuissa ja muissa makeissa jutuissa, varsinkin jäätelössä. Lempparijäätelömakuni olikin aikoinaan minttu (siis pelkkä puhdas minttu, ilman suklaan yhdistelmää, vaikka minttuinen suklaa hyvää onkin). Työskennellessäni 15-vuotiaana jätskikioskilla tein kesän aikana itselleni yhden ainoan jäätelön - mitäs muutakaan kuin minttua.

Mintulla on tehtävänsä myös suolaisella puolella: se tuo ruokiin raikkautta. En ole vain osannut sitä aiemmin erityisemmin hyödyntää, vaan olen tyytynyt pitämään sitä "sitten joskus jos saan lammasta" -mausteena (eikö minttu olekin tyypillinen yrtti lampaanlihan maustamisessa?) Kesällä kuitenkin päädyin ostamaan yhden ruukullisen, luultavasti elämäni ensimmäistä kertaa, kokeillessani kylmää avokado-kurkkukeittoa. Tämän jälkeen minttu on tuntunut tulevan vastaan vähän joka puolella, niin suolaisissa kuin makeissa resepteissä, joten kiinnostukseni sitä kohtaan on yhä enemmissä määrin heräillyt.

Leivontaa ja jälkkäreitä varten olen ostanut pienen pullon piparminttuaromia, jota on helppo käyttää. Maku ja minttuisuus eivät kuitenkaan yllä läheskään samalle tasolle tuoreen tai kuivatun mintun kanssa, joten useimmiten pyrin käyttämään molempia. Kotimaista kuivattua minttua kannoin itse Helsingistä saakka kun sitä siellä pyöriessä osui silmiin. Kyseinen pussi onkin toistaiseksi ongelmitta riittänyt (laiskaa mintun käyttöä, täytyisi reipastua ja ottaa kaikki irti loistavasta maustajasta). Yrttiä kuitenkin löytynee niin kuivattuna kuin tuoreena useimmista kaupoista, ihan täältä Savostakin.

Mintun lisäksi rakastan perinteisiä punaruutuisia sisustuselementtejä, sitä vanhan ajan piparminttutyyliä, johon saattaa törmätä ainakin Astrid Lindgrenin satukirjoissa - ja Tukholmassa käydessä. Olisinkin niin mieluusti koristellut pannarini Polka-karkeilla mutta niiden uupuessa oli tyytyminen goji-marjoihin. Eli päästäessä viimein itse asiaan: nämä viljattomat pikkupannukakut onnistuivat vakuuttamaan minttuisella maullaan, joten nimesin ne oitis piparminttupannareiksi. Viimeisiä taikinanrippeitä suuhun kaapiessani koin oikeastaan jopa vahvan assosiaation minttujätskiin...

Mintun annostelun kanssa täytyy olla tarkkana, etenkin jos käytät voimakasta piparminttuöljyä. Itse lisäilin aromia tippa-pari kerrallaan taikinaa koko ajan maistellen (liiallinen piparminttuaromi saa kaiken muistuttamaan enemmän kurkkupastillia kuin ihanaa mintunmakua). Sen sijaan lisäsin reilulla kädellä kuivattua minttua, jonka maku on paljon luonnollisempi.

Jos käytät kuivattua tai tuoretta minttua, suosittelen sekoittamaan taikinan tehosekoittimella tasaisen lopputuloksen saamiseksi. Itse tyydyin "sattumiin", sillä viisi vuotta palvellut OBH Nordica sanoi pari viikkoa sitten yhteistyönsä irti löytäessäni terän tiivisterenkaan (poikki mutta edelleen yhtenä kappaleena!) aamupalastani. Siitä saakka täällä onkin vallinnut soveltavan keittiön laki, sillä eihän kukaan pärjää ilman tehosekoitinta, ainakaan mikäli sattuu, krhm, myymään sauvasekoittimensakin samaan aikaan... Muttei huonoa jollei hyvääkin, päädyin nimittäin samalla vaivalla vaihtamaan minimaaliset 300 wattia 1200:an ja postipakettia odotellaan nyt jännittynein mielin :)

PIPARMINTTUPANNARIT

2 annosta

2 kananmunaa

2 valkuaista

6rkl kookosjauhoja

1 banaani

vajaa 1dl kookosmaitoa + reilu desi vettä (tai 2dl mantelimaitoa tms.)

noin 1tl piparminttuaromia

1-2rkl kuivattua minttua

2tl leivinjauhetta

ripaus ruususuolaa

steviaa tai muuta makeutusta maun mukaan

Paistamiseen kookosöljyä

 Mittaa ainekset minttua ja piparminttuaromia lukuun ottamatta tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi (voit myös käyttää sauvasekoitinta). Lisäile minttua pienissä erissä välillä maistellen. Kuumenna kookosöljy pannulla ja paista miedolla lämmöllä pieniä & paksuja pannukakkuja ja tarjoile haluamiesi lisukkeiden kera. Itse sekoitin vaaleanpunaisen kastikkeen mansikkasoseesta ja maustamattomasta heraproteiinista. Lisäefektiä siihen saa halutessaan inkiväärijauheesta tai maustamalla kastikkeenkin mintulla...


Nam. Ei muuta lisättävää.

~Sofie~