Porkkana-punajuuricurry (tämän kevään lemppari!)

Tervehdys taasen, pienen tauon jälkeen. Kalenteri on ollut niin täynnä, ettei suurennuslasikaan auta, kun sekalaisten merkintöjen seasta yrittää hahmottaa, että mitäs tänään pitikään hoitaa. Päivä kerrallaan on menty ja toivottu, ettei tule kovin suuria yllätyksiä. Niin kuin ehkä mahdollisesti muutaman kerran on päässyt käymään. Yksi puhelinsoitto ja päiväsi on uudelleen ohjelmoitu. I do, no problem. Sitä seuraava aavistus siitä, että olet jälleen onnistunut haalimaan reilulla kädellä lisää kalenterintäytettä. Ja jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, mainittakoon, että vaikka tehokas tapaus olenkin, en arvota maailmaani ensisijaisesti sen perusteella, kuinka täynnä kalenterini on. On paljon hauskempaa olla aikaansaava ilman, että tietää aikataulunsa minuutilleen kaksi viikkoa etukäteen. Ehkä alkuvuoden toinen influenssa, tämä 2,5-viikkoinen tapaus, mahdollisesti opetti jotain siitä, miten fiksua on painaa yötä päivää, vaikka kyseessä olisikin vain tilapäinen jakso...

Mutta hei, osoittaakseni, että täällä sitä vielä ollaan pystyssä (ja lähes täysissä voimissa), päätin tehdä paluun lempiruokani kanssa. Sen tämänhetkisen, nimittäin kera kasvispitoisen  & kevyen mutta täyttävän ja ennen kaikkea aisti-ilotulitusta tarjoilevan curryruuan. Koko ajatus lähti yhtäkkisestä tarpeesta saada yhdistää punajuuri ja curry. Not bad idea, at all. Tätä on sittemmin tullut kevään aikana kokkailtua muutamaan kertaan.

Muutamaan kertaan? Älkää antako tiheyden hämätä. Oikeasti voisin elää tällä. Pienenä rajoittavana tekijänä toimii kuitenkin se, että kaltaiselleni siivousneurootikolle punajuurten raastaminen on painajaismaista työtä. Yritän tehdä sen silmät kiinni, etten kokisi pakottavaa tarvetta pyyhkiä jokaista pilkkua välittömästi, jolloin raastamisesta ei luonnollisesti tule mitään. Mutta tämän ruuan vuoksi olen valmis silloin tällöin uhrautumaan. Oikeasti. Suosittelen samaa sinullekin.
Mutta raastathan silti lautasella tiskialtaassa, jooko?

Olen huomannut ruokailujeni menevän koko ajan hieman enemmän vegaaniseen suuntaan, ja esimerkiksi kalkkuna on harvinaista herkkua (tällä en viittaa siihen, etteivät kasvisruuat olisi herkullisia, nehän vasta hyviä ovatkin, vaan eivät enää niin harvinaisia :). Tämänkin ruuan voi kuitenkin ongelmitta valmistaa vegaaniversiona korvaamalla kalkkunan jauhelihan vaikkapa luomutofulla. Marinoi se etukäteen tai käytä kylmäsavutofua.

Tämä ruoka on kätevä eväs, sillä se on hyvää myös kylmänä. Olen eräämmänkin kerran ottanut annoksen lasisessa boksissa mukaani yliopistolle tai treenin jälkeiseksi ruuaksi. Itse en ole lämpimiä kasviksia kummempia lisukkeita kaivannut, sillä annos on oikeasti iso (olen aina syönyt puolet koko satsista kerralla :). Esimerkiksi kvinoa voisi kuitenkin sopia kylkeen erinomaisesti, mikäli kaipaat vielä lisää puhtia.

P.S. Kaikkea uutta jännää on tiedossa, olen mm. päätynyt kouluttautumaan hieman lisää. Siitä lisää myöhemmin, kunhan pääsen kunnolla vauhtiin! Tästä huolimatta yritän ryhdistäytyä myös blogin kanssa, ideoita kyllä olisi, kunhan aikataulu antaa myöden :)

Mukavaa päivää!

~Sofie~

                       

PUNAJUURI-PORKKANACURRY (G, M, V*)

Kahdelle

2 keskikokoista tai 1 iso punajuuri

2 isoa porkkanaa

1-2 sipulia

muutama  valkosipulinkynsi

1 punainen chilipalko

iso pala (2x2cm) tuoretta inkivääriä

2rkl tomaattipyreetä

200g kalkkunan jauhelihaa (myös broileri käy, *vegaaniversioon tofua)

loraus kookosmaitoa tai iso lusikallinen kookosmannaa

loraus vettä

1-2rkl currya (riippuu käyttämäsi seoksen voimakkuudesta)

1/2-1tl kurkumaa

 ruususuolaa ja mustapippuria

(jauhettua korianteria & cayennepippuria)

Paista kalkkunan jauheliha tai tofu (voit myös käyttää aiemmin paistettua, jolloin ruuan tekeminen nopeutuu). Paloittele sipuli, valkosipuli, inkivääri ja chili. Kuullota hetki öljyssä. Kuori ja raasta juurekset karkeaksi raasteeksi ja lisää kuullottumaan. Lisää tomaattipyree, käyttämäsi proteiini, hiukan vettä sekä curry ja anna hautua kannen alla 10-15 minuuttia. Lisää loput mausteet ja pehmennä kookoksella. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Nauti esimerkiksi kevyesti kiehautettujen, vihreiden papujen kanssa!

Vegaaniset bataattiburgerit & punainen balsamico

Mukavaa ystävänpäivän iltaa! Ihan hauskoja tällaiset teemapäivät, vaikka itse olenkin yleisesti ottaen sitä mieltä, ettei ystävyys tai läheisten muistaminen ja heidän kanssaan vietetty aika ole millään lailla sidonnaista päivään tai aikaan. Perjantai-iltana puhuin kaksi ja puoli tuntia puhelimessa rakkaan ystäväni kanssa, eikä kummallekaan meistä tullut mieleenkään, että olisi pitänyt "säästää" puhelu sunnuntaille. Myönnän kuitenkin lähettäneeni muutaman ystävänpäiväkortin, sillä kyllähän muiden ilahduttamisesta saa aina itsekin hyvän mielen. Samoin kuin ruuanlaitosta ystäville tai perheelle.

Näillä vegaanisilla ja viljattomilla mutta siitä huolimatta muhkeilla ja täyttävillä burgereilla voi pyrkiä miellyttämään jonkun kanssaeläjän makuhermoja, oli sitten ystävänpäivä tai ei :D Punaista balsamicokastiketta suosittelen tekemään samalla vaivalla ison satsin, sopi erinomaisesti esimerkiksi kanan kaveriksikin.

BATAATTI-TOFUBURGERIT & PUNAINEN BALSAMICO

2:lle

1-2 paksuhkoa ja pyöreähköä bataattia

suolaa, mustapippuria

oliiviöljyä

1 pkt maustamatonta tofua

ripaus cayennepippuria

1tl juustokuminaa

1-2 klementiinin mehu

1 iso sipuli

lehtikaalta, rucolaa tai tammenlehtisalaattia

Punainen balsamico

1dl soseutettua, kypsää punajuurta

1-1 1/2 rkl tummaa balsamiviinietikkaa

1tl timjamia

ripaus suolaa & mustapippuria

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita punajuurisoseeseen muut kastikkeen ainekset ja anna maustua sen aikaa, kun valmistelet tofun ja bataatit.

Kuori bataatti ja leikkaa sen paksuimmasta kohdasta (pieniä tarvitset kaksi kappaletta) neljä noin 1 cm:n paksuista viipaletta. Laita viipaleet pellille ja valuta pinnalle oliiviöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuutioi loppu bataatti, mausta haluamallasi tavalla ja kypsennä samalla pellillä muita aterioita varten. Kypsennä 200-asteisessa uunissa keskitasolla kunnes bataattikiekot ovat pehmenneet (~20min). Lisää puolivälissä renkaiksi pilkotut sipulit ja tarkkaile, etteivät ne kärvenny.

Leikkaa tofu noin puolen sentin viipaleiksi. Kuumenna pannulla öljyä ja lisää juustokumina ja cayennepippuri. Levitä mausteöljy pannulle ja asettele tofuviipaleet niin, että ne maustuvat tasaisesti. Purista klementiinin mehu sekaan ja anna sen haihtua. Paista tämän jälkeen vielä hetki, jotta tofu rapeutuu. Kokoa burgeri bataattikiekoista, tofuviipaleista, sipulirenkaista, balsamicosta ja valitsemistasi vihreistä. 

Nauti heti, mieluiten hyvässä seurassa :)

~Sofie~

Täyteläinen savupaprika-punajuurikeitto

Kipeänä ollessani kokkasin pariinkin otteeseen (joo, kuka käskee syödä koko satsin kerralla niin, että täytyy seuraavanakin päivänä raahautua hellan ääreen?) lämmintä, mausteista keittoa, koska a) ne tuntuivat siinä tilassa yksinkertaisesti kaikista houkuttelevimmalta syötävältä, b) niihin sai helposti ujutettua mukavan määrän tuoretta inkivääriä ja valkosipulia, noita flunssaisen pelastajia. Tuoretta inkivääriä pureksin kyllä sellaisenaankin joka aamu makuaistin palautumisen toivossa, sillä en mitään niin inhoa kuin makuaistin katoamista. Muutenhan perusflunssan sairastaminen, tarpeeksi harvoin tapahtuessaan, on ihan mukavaa, kun saa kerrankin luvan kanssa vain levätä. Sounds strange, I know...

Joka tapauksessa, vaikka aivoni eivät ehkä terävimmillään olleetkaan eikä mielikuvitus erityisemmin laukannut, savupaprikalla maustamani punajuurikeitto onnistui mielestäni sen verran mukavasti, että painoin ainesosat mieleeni ja keittelin pari päivää sitten uuden satsin samaista soppaa. Sitä onkin tullut tässä muutaman kerran syötyä (tällä kertaa ymmärsin tehdä samalla vaivalla hiukan suuremman määrän). Hmm, menee myös yöpalana, mikä tuli sekin testattua eilen saapuessani puoliltaöin eräästä tapahtumasta. Nukutti hyvin eikä ollut liian tuhti nukkumaanmenon kynnykselläkään.

Tässä keitossa, kuten juureskeitoissani nykyään muutenkin, olennaisena osana on juuresten kuullottaminen runsaassa määrässä kookosöljyä. Älä siis varasta keitolta sielua turhaan pihistelemällä, sellainen normaalisti paistamiseen käytettävä tilkka ei tässä tapauksessa riitä! Jos kookosöljy tosin ei kuulu kaapin vakiovarustukseen, voi tilannetta kompensoida korvaamalla osan vedestä kookosmaidolla. Käytä silloin kuullottamiseen vaikka oliiviöljyä.

Kasvikset kannattaa muuten aina pilkkoa ja lisätä keittoihin tai patoihin järjestyksessä kovimmasta pehmeimpään. Tällöin kovimmat ehtivät jo esikypsyä sillä välin, kun vielä käsittelet muita kasviksia. Siinä missä bataatti ja palsternakka pehmentyvät hetkessä, lanttu vaatii aikaa ja punajuuri taitaa olla kaikista hitain (nälkäisen ruuanlaittajan näkökulmasta jopa hermostuttavan hidas :) Yritän useimmiten kompensoida kypsymiseroja myös pilkkomalla nopeasti kypsyvät suuremmiksi, hitaammat pienemmiksi ja/tai ohuemmiksi palasiksi. Koska on hankalaa lisäillä esimerkiksi uunijuureksia pellille eri tahtiin. Mikäli omistaa tehokkaan blenderin tai tehosekoittimen, juurekset kannattaa tosin jättääkin hieman napakoiksi keittoa tai soseita tehdessä. Näin ravintoaineet säilyvät hieman paremmin, mutta keitosta tulee silti silkkisen sileää.

Olen tällä hetkellä oikeastaan aika lailla tykästynyt erilaisiin (tarpeeksi sakeisiin) sosekeittoihin, sillä niihin voi upottaa käytännössä mitä vain ja valita helposti omia suosikkimakuja. Lämmin kasviskeitto menee näin talvisaikaan kivasti myös iltapalana, vaihteluna puurolle tai smoothielle. Jos teillä on hyviä ideoita, niitä saa mieluusti jakaa :)

~Sofie~

SAVUPAPRIKALLA MAUSTETTU PUNAJUURIKEITTO

700g punajuuria

500g porkkanoita

2dl punaisia linssejä

2 isoa sipulia

5 valkosipulinkynttä

noin 3-5 cm pala tuoretta inkivääriä
1 punainen chilipalko

2 kukkurallista rkl kookosöljyä

1-2rkl savupaprikajauhetta

mustapippuria

1-2tl timjamia

1tl oreganoa

suolaa

(1/2 sitruunan mehu)

(1tl kotimaista hunajaa)

Pese, kuori ja paloittele juurekset, chili ja sipulit. Kuumenna kattilassa reilusti kookosöljyä ja kuullota kasviksia joitakin minuutteja (lisää kasviksia sen myötä kun saat niitä pilkottua, aloita kovimmista eli punajuurista). Lisää vettä sen verran, että kasvikset lähes peittyvät. Lisää huuhdellut linssit noin vartin kiehumisen jälkeen. Anna kiehua kannen alla kunnes punajuuret ovat pehmentyneet riittävästi (käyttämäsi soseutusvälineen teho määrittelee "riittävän"). 

Kuori ja paloittele inkivääri ja lisää kattilaan. Nosta kattila liedeltä, anna keiton jäähtyä hieman ja soseuta se. Mausta keitto, ja lisää halutessasi sitruunaa tai hunajaa. Nauti esimerkiksi siementen kera, tai mikäli kaipaat enemmän proteiinia, paistetun jauhelihan tai kanan kanssa.

Tropiikin makuja lautasella

Riisi itsessään ei maistu miltään.
Kookos sopii kaikkeen.
Banaani & curry = not bad idea to mix.
Panerointi ei ole epäterveellistä.

Näin lauantain kunniaksi muutama fakta, jotka nousevat päällimmäisenä mieleen palattaessa takaisin parin viikon takaiseen viikonloppuun. Tarkemmin ottaen erääseen sunnuntailounaaseen, jonka voin silmät kirkkaana ja sydämeni pohjasta rehellisenä (kerrassaan fiksu ilmaus, tämän perusteella kaikki muu tässä blogissa on siis valhetta?) sanoa onnistuneen yli odotusten. Vaikka tätä ruokaa ei koskaan edes pitänyt kokeilla.

Joskus vuosia sitten leikkasin jostakin lehdestä ohjeen banaaniriisin kera tarjoiltavaan kookospaneroituun kalkkunaan. Ohje pyöri kansiossani kauan ja aikomuksenani oli heittää se pois muiden "ei-enää-kiinnostavien" kanssa monen monta kertaa. Jostakin syystä se sai kuitenkin aina uuden mahdollisuuden, kunnes eräänä kauniina päivänä päätyi omatekoiseen reseptikirjaani. Siitä päivästä kului kuitenkin reilusti aikaa ennen kuin päähäni pälkähti (= kalkkunaa sai -50%) suunnitella oma versioni ja ruveta kokeilemaan.

Onneksi kokeilin. Lämpimästi tervetuloa, uusi lempiruokani. Mauton riisi, joka tässä taloudessa ei muutenkaan ole kuulunut ruokalistalle, sai sipuli-valkosipuli-kookosmaitoyhdistelmän rinnalle uuden haastajan. Ja tästä lähtien pyörittelen aina kanafileeni (ja ne satunnaiset kalkkunat) kookoshiutaleissa ja kypsennän uunissa meheviksi. Lisävaivakaan ei haittaa, sillä näitä kannattaa valmistaa isompi satsi kerralla. Maistuvat nimittäin erinomaisilta kylminäkin, vaikkapa salaateissa.

Jos siis olet yhtään trooppisten makujen ystävä, suosittelen kokeilemaan tätä. Banaanilisä ja muutama mauste nostavat tylsän, kuivahkon riisin kokonaan uuteen ulottuvuuteen ilman liiallista makeutta. Niin ja tosiaan, tulipahan sekin testattua, että kaupan sokerisen sweet chili-kastikeen voi hyvällä menestyksellä korvata chilillä ja lorauksella juoksevaa hunajaa. Kiinteän hunajan taas saa juoksevaksi lämmittämällä tarvittavaa määrää mikrossa 10-15 sekuntia.

Mukavaa viikonloppua, 

~Sofie~

TROOPPISIA MAKUJA

aka

KOOKOSPANEROITUA KALKKUNAA JA KELTAISTA BANAANI-CHILIRIISIÄ

noin 4-5 annosta

Kookoskalkkuna:

400-500g kalkkunan (tai broilerin) rintafileitä

1 muna

noin 1,5dl kookoshiutaleita

1tl juoksevaa hunajaa

1/2-1tl chilijauhetta tai ripaus cayennepippuria 

1/2tl suolaa

kookosöljyä paistamiseen

Banaaniriisi:

1 sipuli

1 punainen chilipalko

2,5dl tummaa (puuro)riisiä

5dl vettä

1-2tl currya

1/2tl suolaa

1 iso banaani

kookosöljyä

Sekoita lautasella muna, chilijauhe, suola ja juokseva hunaja. Mittaa kookoshiutaleet toiselle lautaselle ja pyörittele kalkkunanfileet ensin munaseoksessa ja sen jälkeen kookoksessa. Lämmitä pannulla 1-2rkl kookosöljyä ja paista kalkkunoihin rapsakka pinta. Laita ne sen jälkeen 200-asteiseen uuniin kypsymään noin 15 minuutin ajaksi. Valmista sillä välin riisi.

Hienonna sipuli ja chilipalko ja kuullota pienessä määrässä kookosöljyä. Huuhdo riisinjyvät ja lisää ne kattilaan. Kuullota hetki ja lisää vesi. Anna kiehua, kunnes vesi on haihtunut ja riisi on sopivan kypsää. Mausta suolalla, currylla ja teelusikallisella kookosöljyä. Puolita banaani pituussuunnassa ja leikkaa puolikkaat viipaleiksi. Sekoita riisin joukkoon ja hauduta pari minuuttia. Tarjoile kookospaneroidun kalkkunan kanssa.

Täyttävä persimon-kvinoasalaatti

Olen varmaan ennenkin maininnut, että tykkään tehdä ruuaksi erilaisia salaatteja. Ne ovat ehkä kätevimpiä otetaan-mitä-kaapista-löytyy -ruokia ja useimmiten käy niin, että parhaat yhdistelmät syntyvät vahingossa. Salaateista saa monipuolisen aterian, kun käyttää erilaisten (kauden) kasvisten lisäksi niin proteiinin, hiilihydraattien kuin rasvankin lähteitä, jolloin kaikki täyttävyyden takaavat ainekset ovat koossa. Salaattiannokset ovatkin useimmiten valtavia (eli tarvitaan se suurin mahdollinen lautanen) ja hieman käytetyistä aineksista riippuen myös aikamoisia kuitupommeja.

Yksi parhaita tekemiäni salaatteja on ollut proteiinipitoinen kvinoa-kanasalaatti, joka saa uudenlaista makuvivahdetta talvisesongin herkkuhedelmän persimonin ja juuston yhdistelmästä. Alunperin käytin salaattiin leipäjuustoa mutta myös kermainen puhvelinmozzarella sopii erinomaisesti makean persimonin seuralaiseksi. Vuohenmaitoleipäjuuston sijaan sopii varmasti myös mikä tahansa vuohenjuusto tai ihan tavallinen leipäjuustokin, mikäli lehmänmaitotuotteet kuuluvat ruokavalioon.

Olennaista on maustaa kvinoaa riittävästi, sillä vaikka sen oma maku onkin kiva (voisin elää kotimaisella luomukvinoalla), salaatin monipuolisen makukirjon keskellä hyvin kevyesti maustettu kvinoa jää turhaan taka-alalle. Valkosipulin ja/tai sipulin kuullotus kattilassa ennen kvinoan ja veden lisäämistä tuo jo huomattavasti enemmän aromikkuutta. Kypsän kvinoan sekaan sopii ripaus mustapippuria, ehkä loraus sitruunaa. Suola taas on ehdoton.

Lautasille koottu salaatti kruunataan lorauksella hyvää öljyä ja valkoviinietikkaa tai valkoista balsamicoa ja ripeä arki-illallinen tai viikonlopun lounas on edessäsi valmiina nautittavaksi.

Mukavaa viikkoa,

~Sofie~

KVINOA-PERSIMON-KANASALAATTI

2 annosta

1dl (raakamitta) kvinoaa

1 pieni sipuli

2 valkosipulinkynttä

150-200g kypsää broileria + mausteita

1/2 kurkku tai 100g pakasteherneitä

1 kypsä, pienehkö persimon

tuoretta vuohenmaitojuustoa tai leipäjuustoa

1 ruukku tammenlehtisalaattia

rucolaa

suolaa ja mustapippuria

oliivi- tai camelinaöljyä

valkoista balsamicoa tai muuta viinietikkaa

Hienonna sipulit ja kuullota öljyssä. Lisää huuhdottu kvinoa ja keitä pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi. Mausta suolalla ja pippurilla sekä halutessasi muilla mausteilla. Kokoa salaattiainekset lautasille ja lorauta päälle öljyä ja balsamicoa. Nauti heti.

Perunaton liha-perunasoselaatikko

Perunaa en ole muutaman viime vuoden aikana juurikaan syönyt, jos muutamaa ylijäänyttä uutta perunaa kylmänä suoraan jääkaapista ei lasketa. Syynä lienee osittain se, että tulin jossakin vaiheessa tuskallisen tietoiseksi sen insuliinivaikutuksesta (perunamuusin glykeeminen indeksi itsessään huitelee 80 tienoilla), toisaalta löysin kaikki ihanat juurekset monipuolisine makuvivahteineen, ravintosisällön hakatessa perunan mennen tullen. Keitetyistä perunoista en ole muutenkaan pitänyt koskaan, vaan tumma pasta on aina ollut kaikin puolin tervetulleempi vaihtoehto. Isäni tekemä liha-perunasoselaatikko sen sijaan on jäänyt muistiin kaiken ajan ja vaivan arvoisena (mitä tulee omaan osuuteeni niin kaiken odottamisen arvoisena), ja siksi päädyin kokeilemaan vastaavaa myös juureksista valmistettuna.

Juuresmuusi on hurjan hyvää ja sitä voi varioida mielensä mukaan. Jos et pidä palsternakasta, jätä se pois. Jos haluat enemmän hiilihydraatteja, käytä osana bataattia. Kevyempi muusi syntyy lantusta ja muutamasta porkkanasta, värikkäin lopputulos lisäilemällä punajuuria. Ja jos juureslinjalta haluaa poiketa, kukkakaali toimii lisänä varsin mainiosti. Rasvan lisäys sitoo maut yhteen, itse suosin (luomu)voita ja kookosöljyä. Ja tietenkin aina voi maustaa, tuore chili ja valkosipuli antavat potkua, sitruunamehu taas raikastaa makeiksi hautuneiden juuresten aromia. Yhä useammin huomaan kuitenkin tyytyväni ainoastaan ripaukseen suolaa ja mustapippuria, silloin juuresten oma maku nousee parhaiten esille.

Jauhelihavuoka syntyy kätevimmin, jos juuressoseen valmistaa etukäteen tai käyttää aiemmilta aterioilta ylijäänyttä muusia (nyt juuressesongin aikaan sitä kannattaakin valmistaa iso satsi ja hyödyntää kaikkialla hummuksesta teeleipätaikinoihin). Uunissaoloaikaan vaikuttaa käytetty lämpötila sekä se, miten paistuneen pinnan haluaa. Pikalaatikko syntyy kokonaan ilman uunitustakin, mutta jos aikaa on, kannattaa valita mahdollisimman laakea vuoka (= enemmän paistunutta pintaa) ja antaa laatikon oleilla uunissa puolesta tunnista tuntiin.

Näitä yksinkertaisia ja helposti omaan makuun muunneltavia arkiruokapostauksia olisi taas luvassa jonkin verran, sillä arkeen paluun jälkeen huomaa taas niin monesti kaipaavansa lämmitystä vaille valmista ruokaa. Kaikki toiveetkin otetaan kyllä erittäin mieluusti vastaan :)

Miten teidän uusi vuosi on lähtenyt käyntiin? 

~Sofie~

JAUHELIHA-JUURESSOSELAATIKKO

noin 3-4 annosta

1 palsternakka

500g porkkanoita

iso lanttu

1rkl luomuvoita tai kookosöljyä

200-300g pakasteherneitä tai höyrytettyä parsakaalia

300-400g  jauhelihaa (luomu)

 musta- ja valkopippuria

ruususuolaa

(sitruunamehua)

Kuori ja paloittele juurekset ja kypsennä keittämällä tai höyryttämällä. Soseuta tasaiseksi (ohenna tarvittaessa keitinliemellä tai muulla nesteellä) ja mausta suolalla, pippurilla sekä halutessasi sitruunamehulla. Lisää voi tai kookosöljy ja tarkista maku. Paista jauheliha ja mausta mieleiselläsi tavalla. Sekoita jauheliha soseeseen ja lisää muut kasvikset. Kypsennä laakeassa vuossa 200-225 asteessa uunin keskitasolla noin 30-60 minuuttia, kunnes pinta on rapeutunut ja saanut väriä.

Kaunis kotimaamme (feat. ei-niin-suomalainen itsenäisyyspäivälounas)

Niin se vain jäi itsenäisyyspäivä taakse, samoin Kuopio hetkeksi aikaa, kun työt Seinäjoella alkoivat. Suomen 98-vuotissynttäreitä odotin malttamattomana, sillä sain kaksi perheenjäsentä vierailulle luokseni. Vieraita saisi käydä useamminkin (tutut hei, jos luette tämän niin kokekaa oikeutetuksi kutsua itsenne kylään!), koska on kiva kokkailla kaikkea uutta ja maistattaa niitä toisilla. Eli saada kriittistä palautetta, omille sapuskoille voi kai sokeutua samalla tavoin kuin mille tahansa asialle. Myönnän kyllä useimmiten tekeväni myös muille tietyn tyyppisiä ruokia, niitä, jotka erityisesti miellyttävät omia makunystyröitäni. Haluaisin saada muutkin ymmärtämään chilin, sitruunan ja inkiväärin taian. Ja sen, ettei maukkaus synny ruokakermapurkillisella tai sokerisilla valmiskastikkeilla, vaan laadukkailla (mikä ei ole synonyymi kalliille) raaka-aineilla ja monipuolisilla mausteilla. Maustamalla ruokaan saadaan "sitä jotakin", joka nykymaailmassa useimmiten pyritään luomaan lisäämällä sokeria, suolaa ja lisäaineita.

Maustaminen on haastavaa, ainakin omasta mielestäni ja olen itse opetellut sitä kokeilemalla. Itselle valmistettu arkiruoka on oivallinen kenttä tälle opettelulle, sillä siinä ei hirveästi häviä, vaikkei joka kerta aivan nappiin menisikään. Hyvin maustettu ei myöskään automaattisesti tarkoita tulista tai sitä, että kaikki maistuu itämaiselta. Eikä aina tarvitse ottaa pientä määrää kymmenestä eri purkista, vaan muutamallakin pääsee pitkälle. Kannattaa kokeilla rohkeasti: kurkuma sopii appelsiinin kaveriksi, suklaa vaatii aina ripauksen suolaa, kaneli taas kuuluu hyvään tomaattikastikkeeseen yhtä olennaisena osana kuin viinietikkakin. Ja jokainen smoothieita harrastava tietää, mitä pari puristusta tuoreesta sitruunasta tai limetistä saa aikaan...

Mausteista ja niiden terveellisyydestä aion kirjoitella kokonaan erikseen, ja tämänkin postauksen fokus oli aivan jossain muualla kuin ylläolevassa mutta joskus sitä eksyy sivuraiteille :) Itsenäisyyspäivänä ulkoilimme Puijolla vesisateessa, mikä ei ollut ollenkaan niin ikävää kuin miltä kuulostaa. Metsä oli jotenkin satumainen, kuin jostakin fantasiaelokuvasta. Vähän vilu pääsi kuitenkin tulemaan, joten ulkoa olikin mukava siirtyä lämpimään sytyttelemään kynttilöitä ja valmistelemaan aavistuksen juhlavampaa (muttei tällä kertaa niin kovin isänmaallista :) ateriaa pääosassaan ranskalaistyyppinen kanapata.

RANSKALAINEN KANAPATA SIPULISELLA RIISIPEDILLÄ

3 annosta

3 broilerin rintaleikettä

2 sipulia

6 valkosipulinkynttä

1 prk säilöttyjä kokonaisia herkkusieniä

2 rkl tummaa riisijauhoa

3 dl punaviiniä (luomu)

2-3 dl kanalientä*

2 rkl tomaattipyreetä

3 laakerinlehteä

suolaa, mustapippuria

(tuoretta basilikaa)

3 dl tummaa puuroriisiä (tai esimerkiksi basmati- tai risottoriisiä)

6 dl vettä

2 sipulia

1-2 rkl kookosöljyä

suolaa & mustapippuria

*keitin edellispäivänä maustamattomia broilerinkoipia ja otin keitinliemen talteen

Mausta rintaleikkeet suolalla ja pippurilla ja ruskista pannulla molemmin puolin. Siirrä suureen uunivuokaan tai kannelliseen pataan. Kuullota pilkottua sipulia samalla pannulla (ei tarvitse huuhdella välissä) ja lisää puristetut valkosipulinkynnet sekä herkkusienet. Ruskista kevyesti ja sekoita joukkoon jauhot. Kaada seos pataan ja mittaa päälle punaviini sekä kanaliemi. Lisää tomaattipyree ja laakerinlehdet ja peitä kannella tai foliolla. Hauduta 200-asteisen uunin alatasolla 1-1,5h. 

Valmista haudutuksen loppuvaiheessa riisi: kuullota sipulisilppua kookosöljyssä. Huuhtele riisinjyvät ja laita mukaan kuullottumaan. Mittaa vesi kattilaan ja kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla napakan kypsäksi niin, että vesi on suunnilleen imeytynyt riisiin. Jätä purutuntumaa! Mausta riisi suolalla ja pippurilla. Ota kanapata uunista ja silppua tai revi tuoretta basilikaa päälle. 

Tuli pitkästä aikaa kunnolla rauhoituttua, tuplapyhä oli todella tarpeen. Illalla tuli vielä lähdettyä ulos katselemaan, monessako ikkunassa palaa kaksi kynttilää. Linnanjuhlien aikana sainkin sitten yhtäkkisen leipomisinspiraation, joten niitä seurailin keittiöstä käsin ainoastaan sivukorvalla :)

Miten teidän joulukuu on sujunut? Oletteko juhlineet itsenäisyyspäivää tai pikkujouluja?

~Sofie~

Maisemakuvat: Santeri

Bataattia, kalkkunaa & ituja

Minulla on tapana innostua kaikesta uudesta raaka-aineisiin, kokkailuun tai keittiövälineisiin liittyen. Keväällä sain ex tempore -päähänpiston idätyspurkin hankkimisesta, kun sellainen eräässä ekokaupassa eteeni sattui. Idut olivat kyllä tuttuja ennestäänkin, sillä saimme niitä jo lapsena (kiitos äiti <3). Rakastin niiden makua jo silloin. Jonkun kerran tuli haaveiltua idättämisestä itsekin, mutta koska en oikein tiennyt, miten tai millä välineillä se tapahtuu (en todellakaan löytänyt mitään sideharsoa vaikka kiertelin joskus Prisman kaikki vauvanruoka- ja -tarvikeosastot), asia jäi taas unohduksiin. Törmätessäni varta vasten tähän tarkoitukseen suunniteltuun purnukkaan (jonka kokokin oli sellainen, ettei sen varastoimiseen tarvita suurkeittiötä), ostopäätös syntyi salamannopeasti.

Alkukesästä testasin idätystä purkkini avulla. Se oli vaivatonta ja kätevää, sillä muutamassa päivässä sain herkullisen ja ravitsevan lisän ruokiin ja salaatteihin. Sitten touhu jälleen jäi (vietin kesän perheeni luona, eikä kulhojen ja kattiloiden mahduttaminen pieneen kuivauskaappiin yhdessä minun itujeni kanssa välttämättä erityisesti ilahduttanut isääni...)

Nyt (jo!) muistin taas purnukan ja päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Ostin ensimmäistä kertaa vihreitä linssejä nimenomaan idättämistä varten, sillä aiemmin olen käyttänyt vain punaisia, jotka eivät halkaisemisen vuoksi idä. Ja täytyy todeta, että oli suhteellisen nopeaa toimintaa: perjantai-illalla purkkiin laitetut linssit olivat sunnuntai-iltapäivänä syöntikunnossa. Siten aikaiseksi päivälliseksi syntyi monipuolinen ja täyttävä kasviskulho. Tai salaatti, vaikka salaatiksi tätä ei ensisijaisesti tee mieli kutsua, sillä osa mieltää sellaisen voimakkaasti vain muutamasta raa'asta kasviksesta koostuvaksi lisukkeeksi, ei kokonaiseksi ateriaksi, eikä ainakaan urheilevan ihmisen ateriaksi. Mutta sanonpa vaan, että kyllä tässä kulhossa oli syötävääkin. Ainakin yhdelle päivän kuudesta ateriasta :)

BATAATTIKULHO IDUILLA

Yksi annos

1-2 lehtikaalin lehteä

puolikas keskikokoinen bataatti

100g kypsää kalkkunan (tai broilerin)jauhelihaa (tai rintafileetä)

pieni porkkana

kourallinen ituja

pieni (kotimainen) päärynä tai omena

pala purjoa

1rkl camelina- tai oliiviöljyä

sitruunasta puristettua mehua

ruususuolaa, pippuria, cayennepippuria, aniksensiemeniä...

Kypsennä bataatti haluamallasi tavalla. Itse paahdoin puolitettua bataattia uunissa 225 asteessa noin 45 minuuttia mutta voit myös kuutioida sen ja höyryttää kattilassa. Mausta kypsät bataattipalat cayennepippurilla, suolalla ja sitruunalla. Kuori porkkana ja höylää siitä kuorimaveitsen avulla ohuita lastuja. Halutessasi voit pehmittää niitä hetken pannulla. Mausta esimerkiksi pippurilla & suolalla tai tee kuten minä: lisää joukkoon aniksensiemeniä.

Pilko purjo sekä päärynä tai omena. Revi huuhdellut lehtikaalin lehdet palasiksi ja hiero niihin öljyä, jolloin lehdet hieman pehmenevät. Asettele bataatit sekä kasvikset lehtikaalipedille ja viimeistele kalkkunan jauhelihalla ja reilulla kourallisella ituja. Halutessasi voit vielä puristaa lisää sitruunamehua pinnalle. 

Joku uusi innostukseni tällä hetkellä tuo porkkanan ja aniksen yhdistelmä. Yllättävä mutta toimii. Samoin on kurkuman ja jauhetun korianterin kanssa, niiden yhdistelmällä voisin maustaa joka ruuan.

Oletteko kokeilleet idättämistä?

Entä onko teillä ehdottomia maustesuosikkeja vai vaihteleeko se kausittain?

~Sofie~

Curry-kanapaistos

Tässä olisi taas yksi nopea mutta erittäin maukas arkiruoka, joka on pelastanut minut muutamaankin kertaan tässä kiireiden keskellä. Muistan tehneeni tätä jo edellissyksynä, jolloin opettelin sienestämään (todellakin, vasta yli kaksikymppisenä, vaikka siitä jo monta vuotta aiemmin haaveilin) ja mietin käyttöä tuoreille metsäsienille. Kirjoitin valmistusaineet silloin ylös ja nyt ohje onneksi taas osui silmiini ideavihkoa selaillessa. Ihan niin yksinkertaisettuun versioon en tosin tyytynyt, vaan lisäsin mukaan valkosipulia ja toisella kerralla tuoretta inkivääriäkin, omasta mielestäni menestyksekkäästi :) Reilu vuosi sitten taisin lisätä lopuksi ruokalusikallisen tai pari kookosmaitoa tai turkkilaista luomujogurttia mutta mausteiden ollessa kohdallaan ruoka ei niitä nyt edes kaivannut.

Minulla on useimmiten ollut valmiiksi paistettuja kanasuikaleita jääkaapissa, jolloin ruoka on valmistunut erityisen pikaisesti. Parhaimman makuista paistoksesta on tullut broilerin paistisuikaleita käyttämällä, sillä niissä on hieman enemmän rasvaa (noin 7-8%) mutta myös tavalliset broilerinsuikaleet ovat sopineet oikein hyvin. Sienet taas antavat ihanaa lisämakua. Sekä tuoreet herkkusienet että (pakastimen kätköistä löytämäni viimeiset) lampaankäävät sopivat erinomaisen hyvin, kuten varmasti myös mitkä tahansa muut lajikkeet.

CURRY-KANAPAISTOS

2 annosta

200g broilerin (paisti)suikaleita

200g tuoreita (tai pakastettuja) sieniä

4 (~200g) pientä kotimaista omppua 

2 sipulia

4 valkosipulinkynttä

1-2tl currya

mustapippuria, ruususuolaa

(pala tuoretta inkivääriä)

kookos- tai oliiviöljyä

Paista kanat kypsiksi ja mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Kuullota pilkottua sipulia öljyssä, älä ruskista. Lisää hetken päästä valkosipuli sekä curry (halutessasi myös hienonnettu inkivääri). Pilko omenat ja sienet ja alenna lämpötilaa. Anna kypsyä hetki miedommalla lämmöllä, mieluiten kannen alla. Kun omenat alkavat pehmentyä, tarkista maku ja mausta tarvittaessa lisää. Nauti kasvisten tai esimerkiksi keitetyn, öljytilkalla tai avokadolla maustetun hirssin kera.

Värikkäät ja voimakkaat mausteet piristävät kummasti näiden harmaampien ja pilvisempienkin syyspäivien aikana. 

Ei haittaa, vaikka välillä vähän sataakin :)

~Sofie~

Arkiruokaa: Tomaattinen tonnikalapasta

Stressiviikkojen katkaisemiseksi vietin ihanat ja vähän rennommat kahdeksan päivää perheen luona Etelä-Pohjanmaalla. Parin työpäivän ja opiskelujuttujen lisäksi viikkoon sisältyi muun muassa monen omppusosesatsin keittourakka (jaettuna eri päiville, sillä rajansa keittiössä olemisellakin on) sekä litratolkulla puolukoiden pakastamista. Ahkera perhe oli kyllä poiminut ja perannut reilut neljä sangollista mutta sen jälkeen arjen kiireet olivat vieneet voiton ja kuistilla odotteli kolmisenkymmentä litraa punaposkista marjaa. Tästä innostuneena testailin myös erilaisia vispipuuroja (joista on tarkoitus kirjoitella lähipäivinä lisää).

Kasvimaalta löytyneet pari nelikiloista jättiläistä sen sijaan saivat aikaan suunnattoman kesäkurpitsapuuron tarpeen. Sitä keittelinkin sitten seitsemänä päivänä peräkkäin. Arkiruuat koostuivat enimmäkseen erilaisista ruokaisista salaateista, joiden ansiosta löysin taas pari uutta suosikkiyhdistelmää, yksinkertaisuudessaan esimerkiksi kypsä lohi, tuore pinaatti ja avokado. Ja nyt seuraa kokeilemisen arvoinen vinkki (voi tietysti olla, että kaikki muut paitsi minä ovat tajunneet tämän jo ajat sitten): kypsän, muussatun avokadon sekoittaminen keitetyn riisin tai kvinoan sekaan yhdessä mausteiden ja sitruunamehun kanssa. Tästä taitaa tulla uusi suosikki aiemman camelinaöljyihastuksen tilalle. Sillä tosiasiahan on, että ryynilisukkeilla on taipumusta olla vähän mauttomia ilman jotakin rasvalisää.

Tämän postauksen pointti ei kuitenkaan ollut sen enempää vispipuurossa (<3), omenasoseessa kuin salaattivinkeissäkään. Niiden sijaan aioin liittää yhden pikaisen reseptin arkiruokakokoelmaan. Toisin kuin etukäteen ajattelin, tomaattinen tonnikalapasta olikin yllättävän maukasta. Syön tonnikalaa tai ylipäänsä mitään säilyketölkissä olevaa ehkä kerran kahdessa kuukaudessa (alumiinijäämäpelkoinen täällä hei) ja nyt sattui sitten sellainen kerta, kun piti kehittää nopea ruoka pari tuntia ennen salille lähtöä. Eikä ollut huono idea ollenkaan. Tekijä, joka nimittäin muuttaa erittäin laimealta kuulostavan "tonnikalapurkki paseeratussa tomaatissa" -kombon makuaistia hiveleväksi kokemukseksi on öljyn ja etikan lisääminen.

TOMAATTINEN TONNIKALAPASTA

2:lle

1 prk tonnikalaa vedessä

300-400g paseerattua tomaattia (luomu)

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 rkl neitsytoliiviöljyä tai camelinaöljyä

1-2 rkl valkoista balsamicoa tai punaviinietikkaa

ripaus makeutusta

tuoreita yrttejä, esim. oreganoa, persiljaa, basilikaa

mustapippuria, valkopippuria, kuivattua oreganoa, timjamia

(ruususuolaa)

200g gluteenitonta pastaa

(Tarjoiluun: Pecorino-raastetta, yrttejä)

Kuullota silputtu sipuli ja valkosipuli pienessä määrässä kookosöljyä tai muuta paistonkestävää öljyä. Lisää tonnikala ja hetken kuluttua myös paseerattu tomaatti sekä kuivatut yrtit. Hauduta kymmenisen minuuttia ja laita sillä välin pasta kiehumaan. Silppua lähes valmiin kastikkeen sekaan tuoreet yrtit ja mausta pippureilla, tarvittaessa suolalla sekä etikalla. Ota kattila levyltä ja lisää ruokalusikallinen öljyä. Sekoita pastan joukkoon ja tarjoile halutessasi Pecorinon kanssa.

Onko teillä jotain arkiruokasuosikkeja, joiden valmistus onnistuu useimmiten ilman kauppareissua?

~Sofie~

Linssien viemää

Punaiset linssit ovat minulle sellainen "kaapissa-ei-ole-mitään" -ruoka. Ja älkää käsittäkö väärin, tykkään kovasti niiden mausta - ja monikäyttöisyydestä.Vähän aikaa kypsentämällä niistä saa lisäkkeen, esimerkiksi keittämällä yhdessä 10 minuutin riisin kanssa. Puuroutumisominaisuus taas mahdollistaa patojen ja muhennosten sekä täytteiden (kuten täällä) tekemisen. Yhdessä erilaisten kasvisten ja vaikkapa siementen kanssa niistä saa tehtyä ison annoksen täyttävää ruokaa. Koostan ateriat yleensä proteiinin lähteen ympärille, joten linssit pelastavat silloin, kun jääkaapissa ei ole edes kananmunia.

Linsseistä valmistetut ruuat ovat hyviä, teen niitä siis muulloinkin kuin kauppareissua odotellessa. Olen toistaiseksi ostanut ainoastaan punaisia linssejä, sillä niille riittää käsittelyksi pelkkä huuhtelu, eikä erillistä liottamista tarvita. Vihreät linssit ja pienet mustat belugalinssit vaikuttavat tosin yhtä lailla kokeilemisen arvoisilta.

Punaisista linsseistä minulle on syntynyt pari vakiopohjaa, joita olen onnistuneesti tehnyt useammankin kerran. Parsakaalilla täydennetty, kanelin ja paprikajauheen yhdistelmästä makunsa saava muhennos on nopsa ja kylmänäkin maistuva ruoka, joka ei vaadi välttämättä edes erillisiä lisukkeita. Se on siis kätevä valmistaa edellisiltana ja pakata seuraavan päivän evääksi, oli lämmitysmahdollisuutta tai ei.

NOPEA KANELINEN LINSSIPATA

1 reilu annos

1dl punaisia linssejä

2dl vettä

200g tuoretta parsakaalia (tai kesäkurpitsaa)

2-3 valkosipulinkynttä

1 tomaatti

1/2-1tl kanelia

1/2-1tl paprikajauhetta

mustapippuria

ruususuolaa

oliiviöljyä

Kuullota pilkottua valkosipulia öljyssä, älä ruskista. Lisää huuhdotut linssit ja kuullota pieni hetki. Kaada sekaan kuuma vesi sekä pilkottu parsakaali ja tomaatti. Anna kiehua hiljalleen kannen alla kunnes linssit ja tomaatti ovat hajonneet ja seos sakeutunut. Lisää mausteet ja anna hautua hetki. Tarkista parsakaalien kypsyys ja nauti heti tai pakkaa eväsrasiaan odottamaan.

Tämän päivän muhennoksesta taas tuli makumaailmaltaan aiemmista poikkeava, sillä kaipasin vaihtelua tavanomaiseen itämaiseen maustamiseen ja maustepussien pohjien tyhjennyksen myötä tuloksena oli italialaishenkinen ruoka. Kuivatuillakin yrteillä saa siis yllättävän paljon makua, ja etenkin aiemmin karttamani rakuuna, jota olen pikku hiljaa opetellut käyttämään, yllätti positiivisesti.

Tuhdimman ruuan kaipuussa tähän sopisi makujen puolesta erinomaisesti myös paistettu jauheliha, jolloin spagetti bolognese -efektin saisi luotua vähemmälläkin lihamäärällä (eli säästäväisemmin maukkaammin :)

LINSSIMUHENNOS ITALIALAISITTAIN

2 annosta

1 sipuli

3-4 valkosipulinkynttä

1,5dl punaisia linssejä

200g tomaattimurskaa

1 suuri porkkana

2,5dl vettä

oliiviöljyä

noin 10kpl kokonaisia valkopippureita (tai jauhettua)

1tl oreganoa

1tl rakuunaa

1tl basilikaa

1/2tl rosmariinia

ruususuolaa & mustapippuria

Kuullota sipulia ja kuutioitua porkkanaa oliiviöljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää huuhdellut linssit sekä hienonnettu valkosipuli. Kuullota hetki ja lisää vesi, tomaattimurska, kuivatut yrtit ja kokonaiset pippurit. Anna kypsyä kannen alla hiljaa poreillen noin 20-30 minuuttia. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarjoile riisin tai italialaisittain (täysjyväriisi)spagetin kanssa.

Eräästä keittokirjasta sain idean käyttää linssejä kesäkurpitsalasagnessa jauhelihakastikkeen tilalla, joten pata pääsi saman tien uuniin. Jos siis haluat valmistaa kesäkurpitsalasagnen, viipaloi pieni kesäkurpitsa juustohöylällä pituussuunnassa suikaleiksi, kasaa pieneen vuokaan kerroksittain linssimuhennosta ja kesäkurpitsaa. Kuorruta siemenillä ja halutessasi jollakin juustolla. Itse käytin murusteltua vuohenmaitoleipäjuustoa, sen ihmeempiä kun ei sattunut löytymään. Toimi auringonkukansiementen kanssa kuitenkin hyvin! Paistoin 200-asteisen uunin alatasolla puoli tuntia. 

Ovatko linssit tuttuja teille? Mitä niistä kannattaisi tehdä?

~Sofie~

Linssitäytteiset munakoisot

Väsynyt ja hiukan puolikuntoinen hei täältäpäin! Opiskelu ja muut velvoitteet on toden totta pitäneet kiireisenä ja kohta on neljä viikkoa menty aamusta iltaan lähes minuuttiaikataululla. Sunnuntait olen pyhittänyt levolle (= ei opiskelua/minimaalisesti opiskelua) mutta ilmeisesti univaje ja kokonaiskuormitus yhdistettynä työmäärän aiheuttamaan stressiin on ollut liikaa, sillä flunssa on viikonlopusta alkaen yrittänyt enemmän tai vähemmän keikkua mukana. Yhtenä päivänä alkuviikosta olin suunnitellut treenaamaan lähtöä (hieman tavallista kevyemmin kylläkin) alkuillasta ennen iltamenoja mutta haaveilin koko päivän luentojen ajan vain nukkumaan pääsystä. Niinpä minä, joka en koskaan nuku päiväunia (siis en todellakaan) enkä jätä treeniä väliin heräsin tunnin unien jälkeen auringonpaisteeseen illalla vähän puoli kuuden jälkeen. Öö, ei taideta olla ihan kunnossa. Muutenkin puhti tuntuu olevan poissa, eikä esimerkiksi treenejä voi tehdä lainkaan normaalitehoilla.

Kiire on välillä verottanut niin paljon, että ruuanlaittoaikakin on ollut kortilla. Puhumattakaan siitä tosiasiasta, että voidakseen laittaa ruokaa täytyisi ehtiä kauppaan, jääkaappi kun ei vielä toistaiseksi ymmärrä täydentää itse itseään. Onneksi yhden kurssin yhteen tehtävään on liittynyt eri kaupoissa käyminen (jos näet jonkun kuljeskelevan kaupassa kynän ja A4-pinkan kanssa juustohyllyjä tutkimassa, don't be amazed, elintarvikelistojen päivitys menossa...)

Munakoisoja innostuin ostamaan muutama viikko sitten useampaankin kertaan, ja koska täytetyt kesäkurpitsat ovat hyviä, päättelin, että samaa voisi kokeilla munakoisostakin. Punaisista linsseistä saa tehtyä ihanaa muhennosta, joka sopii erinomaisesti täytteeksikin. Ekstrasäväyksen ruoka sai kuorruttamalla munakoisot puhvelinmozzarellalla.

Linssitäytteiset munakoisot

1-2 annosta

1 keskikokoinen munakoiso

1dl punaisia linssejä

2dl vettä

1/2 punainen chili

1 pieni sipuli

1 pieni paprika

2-3 valkosipulinkynttä

1/2tl jauhettua korianteria

1/2tl juustokuminaa

mustapippuria & ruususuolaa

(tuoretta tai kuivattua persiljaa)

noin 30-40g puhvelinmozzarellaa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Halkaise pesty munakoiso ja koverra sisus pois. Varo rikkomasta munakoison kuorta! Esikypsennä munakoison puolikkaita uunissa noin 15 minuuttia. Kuullota sillä aikaa sipulia ja valkosipulia sekä chiliä ja juustokuminaa öljyssä kasarissa. Lisää linssit ja paprika sekä noin 2/3 munakoison sisuksesta kuutioituna. Kuullota vielä hetki ja kaada vesi pannulle. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla kunnes linssit ovat kypsyneet ja alkaneet sakeutua. Mausta seos ja jaa se esikypsennetyille munakoisonpuolikkaille (itselläni seosta jäi hiukan yli). Revi päälle puhvelinmozzarellaa ja kypsennä uunissa keskitasolla vielä noin 20 minuuttia. Anna vetäytyä hetki uunista ottamisen jälkeen.

Tänään olisi aikomus taas ostaa munakoisoa, sillä jääkaapissa odottelee vähintään viisi kesäkurpitsaa, joista ajattelin kokkailla ison satsin ratatouillea. Tarkoitus on haudutella uunissa kaikessa rauhassa, jolloin kasvisten maut vapautuvat kunnolla. Mutta palaillaan siihen sitten, kunhan ensiksi saan (=ehdin tehdä) valmiiksi. Syksyisessä auringonpaisteessa kelpaa ainakin polkaista kauppaan :)

Nauttikaahan ravitsevan ruuan lisäksi ruskasta ja auringosta!

~Sofie~

Kanelinen syysrisotto

Kanarisotto on yksi suosikkiruuistani. Proteiini- ja hiilaripitoisuutensa vuoksi se on juuri sopivan täyttävää ruokaa treenin jälkeen mutta huomattavasti maukkaammassa muodossa kuin pelkkä kana ja riisi. Paras risottoa syntyy ehdottomasti keitetystä luullisesta broilerinlihasta, lähinnä maustamattomista kanankoivista, jolloin saa hyödynnettyä myös keitinliemen (kts. ohje alla). Useimmiten käytän kuitenkin kananpojan jauhelihaa tai broilerisuikaleita.

Teen risottoni aina tummasta puuroriisistä (joka on muutenkin ehkä ainoa riisi, josta voin sanoa pitäväni) ja jätän sen al denteksi, sillä mikään ei ole niin inhottavaa kuin ylikypsä, pehmeäksi ja hajoavaksi keitetty riisi. Riittävästi purutuntumaa täytyy jäädä, silloin makukin tulee ainakin omasta mielestäni paremmin esille,

Kasviksia vaihdellen peruspohjaan saa vaihtelua. Herneet, parsakaali ja paprika sopivat erityisen hyvin, samoin herkkusienet ja purjo. Mausteita käyttämällä saa luotua aivan uudenlaisia makuvivahteita. Kokeile esimerkiksi inkivääriä, valkosipulia, chiliä, roseepippuria tai juustokuminaa. Tuoreet yrtit tuovat arkiseenkin ruokaan ripauksen luksusta. Joskus viimeistelen risoton vielä raastetulla Pecorinolla tai jonkinlaisella vuohenjuustolla.

Tämä lempeä, kanelilla ja omenalla maustettu risotto syntyi kalkkunan jauhelihasta. Syksyn makuteema jatkuu sienillä, sillä pakastimen kätköistä löytyi vielä lampaankääpää. Maku terävöityy pippureilla, kokonaiset valkopippurit suorastaan kruunasivat kokonaisuuden.

KANELINEN SYYSRISOTTO (4 annosta)

3dl tummaa puuroriisiä

6dl omatekoista kanalientä tai vettä

400g kalkkunan jauhelihaa

3 sipulia

200g tuoreita tai pakastettuja sieniä

2 kotimaista omenaa raastettuna

1/2dl rusinoita

1dl kermaista kookosmaitoa

1-2tl ceyloninkanelia

laadukasta suolaa

musta- ja valkopippuria

oliivi- tai kookosöljyä

Hienonna sipulit. Paista kalkkunan jauheliha ja puolet sipulisilpusta pannulla kypsäksi. Mausta suolalla ja musta- ja valkopippurilla. Siirrä liha syrjään ja paista sieniä pannulla niin, että ylimääräinen neste haihtuu. Mausta kevyesti suolalla.  Kuullota loppu sipuli öljyssä kattilassa tai suuressa kasarissa ja lisää huuhdeltu riisi. Kuullota noin minuutti. Lisää puolet vedestä ja anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes neste on imeytynyt. Lisää loppu vesi sekä rusinat. Kun neste on imeytynyt, lisää sienet, jauheliha ja omenaraaste sekä kaneli ja kookosmaito ja anna kuumentua. Mausta lopuksi vielä pippureilla ja tarvittaessa suolalla (tarve riippuu siitä, käytätkö kanalientä ja kuinka suolaista se on).

Helppo kanaliemi

2-3kpl maustamattomia broilerinkoipia

vettä

noin 1-1,5tl suolaa

(mausteita)

Laita kattilaan broilerinkoivet ja sen verran vettä, että ne peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää suola ja haluamasi mausteet. Keitä noin 45 minuuttia, kunnes kana on kypsää. Jäähtyessä osa rasvasta nousee pintaan, jolloin sen voi halutessaan kuoria pois. Liemen voi pakastaa sopivan kokoisina annoksina, jääkaapissa se säilyy pari kolme päivää.  Vinkki! Perkaa kypsät kanankoivet suikaleiksi ja käytä ruuanlaittoon tai pakasta myöhempää käyttöä varten.

Itse innostun valtavasti erilaisten sesonkiraaka-aineiden hyödyntämisestä ja harkitsenkin vakavasti Satokausikalenterin tilaamista. Kausiajattelu kun paitsi sopii opiskelijan budjettiin paremmin kuin hyvin myös säästää luontoa ja monipuolistaa ruokavaliota. Voisin näin syksyn kunniaksi ottaa tavoitteeksi kokeilla jotain itselleni uutta raaka-ainetta, vaikka mustakaalia tai myskikurpitsaa!

Löytyykö sieltä samanlaisia "kausiruokailijoita"? Mikä on syksyn odotetuin herkku?

~Sofie~